Uutta: Hiilitassunjälki-laskuri

Ruoan päästöissä mitattuna suomalaiskoirat muodostaisivat Suomen neljänneksi suurimman kunnan – tiedätkö oman koirasi “hiilitassunjäljen”?

Marraskuussa julkistettiin ensimmäinen lemmikinruoan globaalia ympäristövaikutusta selvittänyt tieteellinen tutkimus. Sen inspiroimana kehitimme jokaiselle koiranomistajalle keinon arvioida oman koiransa ruokavalion ympäristökuormitusta.

Ovatko lemmikkien ympäristövaikutukset jääneet liian vähälle huomiolle? Näin väittää brittiläis-saksalainen tutkimusryhmä, joka julkaisi ensimmäisen globaalin tieteellisen arvion koiran- ja kissanruoan ympäristövaikutuksista.

Tutkimuksen mukaan vaikutukset ovat merkittävät, ja niihin tulee pyrkiä löytämään ratkaisuja ja puuttua aktiivisemmin. Löydökset osoittavat, että koirien ja kissojen kuivaruoan tuotanto aiheuttaa noin kolminkertaisesti kasvihuonepäästöjä Suomen vuotuisiin päästöihin nähden. 106 Mt CO2e suuruiset päästöt tekisivät kissan- ja koiranruoasta maailman 60. eniten saastuttavan valtion. Tästä päästömäärästä noin kolmannes kuuluu eurooppalaisille koira- ja kissatalouksille.

Aihe on ajankohtainen: lemmikkejä on enemmän kuin koskaan aiemmin, ja niihin halutaan panostaa enemmän. Kuluneen kymmenen vuoden aikana lemmikkien määrä on kasvanut 10%, niihin käytetty rahamäärä tuplaantunut ja lemmikinruoan keskihinta noussut 34.8%.

Hinnannousua selittää premium-laatuisen ruoan suosion kasvu. Tutkimusryhmä näkee ilmiön huolestuttavana: siinä missä markettikoiranruoan päästöt ovat 5.1 hiilidioksidiekvivalenttikiloa yhtä ruokakiloa kohden, premium-koiranruoan vastaava luku on 6.9. Yleistymään päin ovat myös tuoreet ruokavaliot, joiden ilmastokuormitus on usein vielä merkittävämpi.

Kuinka suuri on koirasi vuotuinen hiilitassunjälki?

Havainnollistaakseen valintojen vaikutusta kehitimme Hiilitassunjälki-laskurin. Sen avulla kuka tahansa voi arvioida koiransa ruokavalion hiilidioksidipäästöjä.

Esimerkiksi kultaisennoutajan ruokakipolla muodostuu premium-kuivaruoalla vuodessa 900-kiloinen hiilitassunjälki. Se on noin puolet keskivertosuomalaisen ruokavalion vuotuisista päästöistä.

“Laskuri on itsessään todella simppeli. Mutta se perustuu tutkittuun tietoon, ja usein parhaat työkalut ovat juuri tällaisia: yksinkertaisia, mutta faktapohjaisia”, Alvar Petin yksi perustajista ja toimitusjohtaja, Ilari Haataja kertoo.

Tavallisen kotikoiran päästöistä valtaosa muodostuu ruokavaliosta, arvioiden mukaan yli puolet. Koiran harteille ei ole tapana allokoida esimerkiksi talouden energiakustannuksia.

alvar, koira, koiranruoka, ilmastovaikutus, hiilitassunjälki

Ruokavalioiden välinen ero on merkittävä

Lemmikinruoan tämän hetken suurimpia trendejä ovat lihapitoisuuden nousu ja niin kutsutut “human-grade”-raaka-aineet, eli ruoat jotka sopisivat myös ihmisen ravinnoksi. Alvar Petiä perustaessamme päätimme lähteä päinvastaiseen suuntaan.

“Jos haluaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja muilla elämän osa-alueilla, miksei samaa voisi olla tarjolla myös koiran omistamiseen?” kysyimme.

Hiilitassunjäljen pienentäminen on ollut toiminnan ytimessä alusta asti. Koiranruoan kehittämisessä se vaatii asiantuntijuutta ravitsemussuosituksista sekä siitä, mistä päästöt muodostuvat.

Alvar Petin reseptien hiilidioksidipäästö on 1.1 hiilidioksidiekvivalenttikiloa per ruokakilo. Ero tutkimuksessa selvitettyyn koiran kuivaruoan päästökuormitukseen on valtava.

“Ei se yllätä. Tuon julkaistun tutkimuksen mukaan naudan- ja lampaanlihan osuus lemmikinruoan raaka-aineista on vain 5%. Mutta ne muodostavat 50% päästöistä. Valitsemalla raaka-aineet, jotka sopivat sekä koiralle että maapallolle, sillä on oikeasti iso merkitys”, Ilari summaa.