helmikuu, 2022
Kurkkaus kalatehtaan sisään – tässä postauksessa kerromme vierailusta Salmonfarmin tehtaalle ja silakan sekä kilohailin kalastuksen vastuullisuudesta.
Toimme Alvarin valikoimaan kaksi öljyä koiran täysravinnon oheen: villikalaöljyn sekä kasviperäisen hamppuöljyn. Koska haluamme varmistua siitä, että kaikki tuotteemme tehdään tarpeeseen ja mahdollisimman vastuullisesti, haluamme avata myös villikalaöljyn taustoja. Palaamme siis Villikalaöljyn kotikonnuille, Kasnäsiin!
Alvarin Villikalaöljy valmistetaan Turun saaristossa Kasnäsissä lähivesien kalasaaliista. Tuottaja Salmonfarm Oy on suomalainen kalanviljelyyn ja jalostukseen erikoistunut perheyritys, jonka palveluksessa on 70 henkilöä.
Alvar Pet -tiimi on vieraillut tuotantolaitoksella (ennen COVID19-pandemian alkua) todistamassa työmenetelmien ja prosessien korkeaa laatua, tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä. Saimme nähdä milloin kalat saapuivat tehtaalle ja miten tuotantoprosesseja ohjataan ja miten laatua valvotaan. Kalatila oli avoin ja läpinäkyvä kaikessa, eikä siellä ollut toimitila-alueita tai prosessin asiakirjoja, joita ei näytetty vierailijoille.
Alvarin villikalaöljyn ensimmäisen erän kalat on kalastettu Suomenlahdelta 25.9. ja 29.9.2021. Villikalaöljy on valmistettu Kasnäsissa, valmistajakumppanimme Salmonfarmin toimesta.
Alvarin villikalaöljy valmistetaan Kasnäsissa.
Suomenlahden silakka- ja kilohailikannat, josta Alvarin kalaöljykalat ovat peräisin, ovat kestävällä tasolla, mikä mahdollistaa kaupallisen kalastuksen.
Kilohailikannat ovat erittäin vahvat, ja suuri kanta ja lajien välinen kilpailu ovat johtaneet silakan nälkään. Nälkä merkitsee sitä, että kalat ovat hyvin ohuita ja kantojen pitäisi itse asiassa hyötyä lisääntyneestä kalastuksesta (kannan pienentämiseksi, kun petoeläinkanta on liian pieni kantojen koon rajoittamiseksi).
EU:n kalakantakiintiörajoitukset käsittävät Itämeren pääaltaan Saaristomeren ja Suomenlahden kanssa vain yhtenä kalastuskiintiöalueena, vaikka kannat ovat alueellisia ja voivat vaihdella suuresti alueiden välillä. Tästä syystä Itämeren pääkiintiöalueen vuoden 2022 kalastuskiintiö pienenee merkittävästi, mutta Suomenlahdelta kalastaminen on edelleen suositeltavaa ja kestävää. Suomalainen kantakokojen tutkimus ja seuranta tarkastelee ja raportoi alueellisia eroja, mikä auttaa kestävästi kalastamaan Suomen vesillä.
WWF:n kalaopas (2021) merkitsee Pohjanlahden (Pohjanlahti = Perämeri, Merenkurkku & Selkämeri) silakan ja kaikki MSC-sertifioidut kalat parhaiksi ja kestävimmiksi silakkavalinnoksiksi. Alvarin Suomenlahden kalat ovat MSC-sertifioituja.
MSC = Marine Stewardship Council
“MSC-sertifiointi on tapa osoittaa, että kalastus täyttää kansainväliset kestävän kalastuksen parhaat käytännöt. Sertifioidun kalastuksen kalat ja äyriäiset voivat olla sinisellä MSC-merkillä, mikä takaa asiakkaille, että heidän ostamansa tuotteet ovat kestäviä. Sertifioinnin saamiseksi riippumattomat sertifiointielimet arvioivat kalastuksen.”
MSC 2021
Vierailimme Salmonfarm tehtaalla vuoden 2020 alussa.
Suomen rannikkovesistä peräisin olevasta silakasta ja kilohailista tuotettu luonnonkalaöljy on kestävin vaihtoehto koirien kalaöljyille, jonka Alvarilla olemme löytäneet.
Syitä ovat:
1) hiilijalanjälki on erittäin pieni,
2) tuotannon jäljitettävyys ja läpinäkyvyys ovat erinomaisia,
3) alueelliset kalakannat ovat terveitä,
4) näiden lajien käyttö edistää Itämeren terveyttä ja
5) kuljetusetäisyydet ovat minimaalisia toimitettaessa tuotetta Pohjoismaihin tai lähimaihin.
Koirien kalaöljyt valmistetaan yleensä viljellystä lohesta, Alaskan luonnonvaraisesta lohesta tai Atlantin makrillista ja sardellista. Lohenviljelyllä Norjassa (ja myös muissa maissa) on monia huonoja puolia ja yllättävän korkea hiilijalanjälki. Kauempana olevien kalalajien kuljetusetäisyydet nostavat hiilijalanjälkeä tarpeettomasti.
Alvarin Villikalaöljyssä käytetään vain kestäviä kalalajeja ja kalastusalueita. Itse asiassa kalastus niiltä Itämeren alueilta, joilta meidän silakkaa ja kilohailia pyydetään, parantaa Itämeren terveyttä. Silakka ja kilohaili syövät eläinplanktonia, jotka puolestaan syövät kasviplanktonia. Kasviplanktonin ravintona ovat huonot ravinteet fosfori ja typpi. Itämeressä pitäisi normaalisti olla niukasti fosforia ja typpeä, mutta maatalous, jätevedet ja muut lähteet ovat ylikuormittaneet vesiä ravinteilla jo vuosikymmeniä, minkä vuoksi meremme kärsii vakavasta rehevöitymisestä. Kalastamalla silakkaa ja kilohailia merestä voimme vähentää meren ravintoaineiden määrää – ja tarjota maukkaita ja laadukkaita lisäravinteita koirillemme.
Toinen syy elintärkeiden ja runsaiden kalakantojen kalastukseen erityisesti rajoitusalueilla, kuten Itämerellä, on kalalajien ja ympäristötekijöiden mahdollinen epätasapaino, joka voi aiheuttaa kalakannan nälänhätää. Kun kalakanta kasvaa liian suureksi, esim. petoeläinten (silakan tapauksessa turska) määrän vähenemisen vuoksi kanta kasvaa yli saatavilla olevan ravinnon määrän. Ravinnon niukkuus johtaa nälkään ja estää kaloja kasvamasta normaalikokoisiksi. Kalat voivat kasvaa normaalisti, mikäli petoeläinkantaa saadaan normalisoitua tai mikäli ihmiset kalastavat näitä silakoita.
Alvarin perustajat vieraiivat tehtaalla.
Usein viljellyn lohen hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin esimerkiksi kananmunien, tonnikalan, kanan, kalkkunan tai possun. Norjalaisen tutkimuksen* mukaan norjalaisen kalan valmistuksen päästöt olivat korkeammat kuin kanan, mutta alhaisemmat kuin naudanlihan. Yksi syy korkeille päästöille oli se, että kasvatetuille kaloille syötettiin soijaa, jonka päästöt olivat suhteellisen korkeat. Lohen päästölaskenta on kuitenkin vielä hieman epäluotettavampaa kuin karjatalouden, sillä vesiviljely ei ole yhtä tutkittua tai dokumentoitua.
Lohentuotannon suurimmat ongelmat ovat melko suuren hiilijalanjäljen lisäksi loiset ja taudit, joita viljellyt kalat levittävät luonnonvaraisiin populaatioihin. Viljelty lohi heikentää myös luonnonvaraisten populaatioiden genetiikkaa risteytymällä niiden kanssa ja lisäksi kuormittaa ympäröivää vesiympäristöä.
On huomattava, että osa lohenviljelyalaa on parantanut kestävyyttään mm. rehun vaihtaminen brasilialaissoijasta eurooppalaiseen soijaan, tuotannon siirtäminen vesipohjaisista verkkosäiliöistä maalla sijaitseviin kierrätysvesiviljelyjärjestelmiin, ravinnekuormituksen vähentäminen ja tuotannon sertifiointi ASC (Aquaculture Stewardship Council) -sertifioinnilla. Eri maiden ja alueiden vesiviljelyllä on myös erilaisia ympäristövaikutuksia.
* SINTEF Ocean AS Seafood Technology (2020) Greenhouse gas emissions of Norwegian seafood products in 2017.
Koska luonnonkalaa ei viljellä tai erikseen tuoteta, itse raaka-aineen hiilijalanjälki on 0. Olemme myös onnistuneet pitämään pakkausten hiilijalanjäljen alhaisena käyttämällä täysin kierrätettäviä materiaaleja: pullot ovat kierrätettävää muovia ja korkit alumiinia (kierrätys: metalli). Halusimme, että pakkauksessa ei ole esimerkiksi pumppuja, koska niitä on vaikea purkaa ja kierrättää – ne koostuvat usein sekä metallista että muovista, joita on vaikea erottaa kierrätystä varten.
Kaikille tuotteillemme on tehty hiilijalanjälkilaskelmat. Laskelmat on tehnyt kumppanimme UseLess Company, ja ne on toteutettu vuoden 2021 tietojen perusteella kahdelle toimitusmaallemme: Suomi ja Saksa. Erot ovat melko pieniä, ja johtuvat pitkälti siitä, että Suomessa valmistetun tuotteen kuljetus Saksaan tuottaa enemmän päästöjä.
Villikalaöljyn hiilijalanjälki per 100ml pullo on 0.25kg CO2e (Suomi), josta suurin osa koostuu valmistuksesta (0.14kg CO2e). Tämä johtuu siitä, että prosessointiosassa kalasaalis muutetaan kalajauhoksi ja sivuvirtana myös kalaöljyksi, mikä on melko energiaintensiivistä. Isomman pullon (300ml) hiilijalanjälki on 0.59kg CO2e.
Villikalaöljy voi tukea koirasi hyvinvointia esimerkiksi aivojen, nivelten ja turkin osalta. Etenkin talviaikaan pakkaskeleillä, öljystä voi olla hyötyä halkeilevan ihon hoitoon. Tutustu tuotteeseen lisää niiden esittelytekstissä tai tuotesivuilla. 😊
Villikalaöljy sopii esimerkiksi pakkassään kuivaaman ihon hoitoon.
Lähteet
MSC Kalastusyritykset (2021) <https://www.msc.org/fi/yrityksille/kalastusyritykset>, haettu 11.2.2022.
WWF Suomi (2021) Kalaopas <https://wwf.fi/kalaopas/>, haettu 11.2.2022.
Faazi Adam (2.3.2021) Is farmed salmon more sustainable than meat? ≤https://www.fishfarmingexpert.com/article/is-farmed-salmon-more-sustainable-than-meat/>, haettu 11.2.2022.
Itämeri.fi (2022) Rehevöityminen Itämerellä
≤https://itameri.fi/fi-FI/Luonto_ja_sen_muutos/Itameren_tila/Rehevoityminen>, haettu 11.2.2022.
SINTEF Ocean AS Seafood Technology (2020)
Greenhouse gas emissions of Norwegian seafood products in 2017
≤https://www.sintef.no/contentassets/25338e561f1a4270a59ce25bcbc926a2/report-carbon-footprint-norwegian-seafood-products-2017_final_040620.pdf/>, haettu 11.2.2022.
WWF Deutschland (2022) Fischartgeber <https://fischratgeber.wwf.de/>, haettu 11.2.2022.
WWF Suomi (2022) Rehevöityminen
<https://wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/>, haettu 11.2.2022.