heinäkuu, 2024
Jäniksen papanoita, toisen koiran kakkaa, ruohoa, tikkuja, multaa. Monenlaiset asiat saattavat päätyä koiran suuhun ja toisinaan omistajalla herää epäilys ei-toivotun käytöksen syystä. Voisiko taustalla olla jokin ravitsemuksellinen puutos tai terveysongelma?
Eri lajien ulosteiden syöminen on ehkäpä yksi ällöttävimmistä tavoista, mutta toisaalta koiran näkökulmasta myös ymmärrettävä. Yksinkertaisimmillaan ulosteen syömisen syy voi olla se, että ulosteeseen päätyy joskus runsaastikin sulamattomia ravinteita ja kakka voi siis koiran nenään haista hyvinkin houkuttelevalta (sama pätee valitettavasti oksennukseen, yök).
Esimerkiksi kasvinsyöjien, kuten jäniseläinten ja hevosten jätösten syöntiä voidaan pitää jopa melko tavallisena käytöksenä ja myös mm. ruohon syönti voi liittyä puhtaasti sen maittavuuteen. Uskomusta, jonka mukaan koira söisi ruohoa lievittääkseen vatsavaivoja, ei ole pystytty todentamaan.
Joidenkin teorioiden mukaan pennut saattavat syödä toisten koirien ulosteita oman suolistonsa bakteerikannan kehittämiseksi ja toisaalta pennut voivat oppia tavan myös seuraamalla emokoiraa, joka puhdistaa pentujaan nuolemalla ja myös syö pentujen ulosteita. Pentuna opitusta tavasta voi olla vaikea päästä eroon aikuisenakaan.
Maa-aineksen syöminen puolestaan on joskus yhdistetty maksasairauksiin tai anemiaan. Jotkin sairaudet tai lääkitykset voivat myös aiheuttaa lisääntynyttä ruokahalua ja nälän tunnetta, mikä johtaa siihen, että koira etsii mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa.
Syystä riippumatta, epäsopivien asioiden syöminen ei ole ihan suositeltava harrastus. Vaikkakin Suomessa koiran sisäloisten esiintyminen on melko vähäistä, voi ulosteen syönti aiheuttaa riskin loisten tai muiden taudinaiheuttajien tarttumiseen, riippuen minkä eläinlajin jätöksistä on kyse.
Sopimattomat syötävät saattavat myös aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia ja jopa tukosriskin, jos sulamatonta materiaalia syödään suuria määriä.
Tikkujen sekä kivien syöminen voi myös vahingoittaa hampaita ja tikuilla on riski jäädä jumiin koiran suuhun. Maahan heitettyjen tupakantumppien, nikotiinipussien tai pureskeltujen xylitol-purukumien syömisessä piilee myös ainakin teoreettinen myrkytyksen riski, varsinkin pentujen ja pienten koirien kohdalla.
Mikäli epäilet koiran syöneen jotain sopimatonta, ilman että olet ehtinyt nähdä, mistä on kyse, on hyvä seurailla koiran vointia ja tarvittaessa ottaa yhteys eläinlääkäriin, mikäli mitään oireilua ilmenee.
Nykyään on hyvin harvinaista, että koira kärsisi ravitsemuksellisista puutoksista tai liian vähäisestä energiansaannista. Mikäli ulosteen tai muiden sopimattomien asioiden syöminen alkaa aivan yllättäen ja koiran käytös selvästi muuttuu, on kuitenkin hyvä tarvittaessa olla yhteydessä eläinlääkäriin ja varmistaa, ettei koiralla ole ravintoaineiden imeytymiseen vaikuttavia ongelmia, kuten kroonista ripulia, haimavaivoja tai sisäloisia.
Lääketieteellisten syiden kohdalla on kuitenkin epätodennäköistä, että epätyypillisten asioiden syönti olisi ainoa oire. Eriasteiset käytösongelmat ovat lääketieteellisiä syitä tavallisempia syitä epäsopivien asioiden syömiseen, ja koira voi kehittää ei-toivotun tavan ollessaan esimerkiksi tylsistynyt tai stressaantunut. Joskus myös vanhan koiran kognitiivisten toimintojen heikkeneminen voi aiheuttaa sopimattomien asioiden syömistä.
Satunnainen ruohon maistelu tai jäniksen papanoiden mutustelu on siis koiralle normaalia käytöstä eikä asiasta tarvitse huolestua. Tarkempaa selvittelyä tai puuttumista tilanne vaatii vasta mikäli käytös alkaa olla häiritsevää omistajalle tai koiralle itselleen tai epäsopivien asioiden syömiseen liittyy muita terveydellisiä tai käytösongelmia.
Mikäli epäsopivien asioiden syöminen alkaa yllättäen ja erityisesti, jos koiralla on muita sairauteen viittaavia oireita, on syytä hakeutua eläinlääkärin juttusille. Yleiset tutkimukset kuten verinäyteanalyysit ja kuvantamismenetelmät voivat tarpeen mukaan auttaa tilanteen selvittelyssä.
Jos ei-toivotun tavan taustalla tuntuu olevan muita käytösongelmia, kannattaa myös niitä lähteä selvittelemään esimerkiksi eläinlääkärin, koirien ongelmakäytökseen erikoistuneen asiantuntijan tai koirankouluttajan kanssa.
Kotikonstein asiaan voi yrittää puuttua, mikäli koiralla ei tunnu olevan muita sairauden oireita tai käytöshaasteita. Mikäli kyseessä on vain nuoren koiran ”huono tapa”, olisi koira hyvä saada unohtamaan tämä mielestään hauska harrastus. Tapaa voi yrittää rajoittaa estämällä koiran pääsy sopimattomien syötävien luokse. Koira on hyvä ulkoiluttaa remmissä ja esimerkiksi kotipihalta jätökset kannattaa korjata pois nopeasti. Lenkillä mukana kulkevat herkut tai lelut saattavat auttaa kiinnittämään koiran huomion muualle. On myös hyvä varmistaa, että koiralla on kaikkiaan riittävästi muuta tekemistä ja aktiviteettia mm. riittävän ulkoilun, koulutushetkien ja muun yhdessäolon merkeissä.