Yrityksemme keulakuva, Alvar-koira

Kompensaatio

Forest, nature and moss

Kompensaatio

Päästöjen kompensointi ei ole ratkaisu ilmasto-ongelmaan eikä sen tule olla yritysten pääasiallinen keino vähäpäästöisyyteen pyrkimisessä. Kompensointi on kuitenkin yksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun työkaluista, jota ei kannata jättää käyttämättä. Päästöjen kompensointia vaikuttavampi tapa torjua ilmastonmuutosta on päästöjen vähentäminen koko arvoketjussa. Jäljelle jäävien päästöjen kompensoinnilla voimme saavuttaa hiilineutraaliuden.

Saavuttaaksemme nollahiilitassunjäljen, tarvitsimme tieteeseen pohjautuvan, läpinäkyvän ja vastuullisen toimijan kompensaatiohankkeiden toteuttamiseen.

Kompensaatiohankkeet toteutetaan NGS Finland Oy:n toimesta. NGS:n toiminta pohjautuu suomalaisten yliopistojen sekä muiden alan asiantuntijoiden asiantuntemukseen sekä yhteistyöhön maanomistajien kanssa. Hankkeissa kompensoidaan hiilijalanjälkeämme vastaava määrä päästöjä suomalaisen metsän hiilensidonnan kiertoajan pidentämiseen sekä uusien metsäalueiden metsittämiseen.

Alvar dog smiling in the forest

Alvaristi-metsä

Alvarin päästöhyvitykset toteutetaan kahdella NGS Finlandin hankkeella.

Alvarin kompensaatio vuonna 2023: 417 000 kg CO2e

85% Metsän kiertoajan pidennys -hankkeen osuus

Metsän kiertoajanpidennys hankkeen avulla tarjotaan tuki metsänomistajille, jolloin avohakkuun sijaan on kannattavampaa jatkaa metsän kasvua. Hankkeessa voidaan hyödyntää metsiä, joissa metsänhoitosuunnitelman mukainen avohakkuu voidaan välttää NGS Finland Oy:n maksaman tuen ansiosta. Hiilensidonnallinen vaikutus on tällöin välitön. Kun metsän annetaan kasvaa pidempään, tukkipuun osuus puustosta kasvaa. Tukkipuussa hiili pysyy sitoutuneena pitkään esimerkiksi rakennusmateri alina.

 

15% Metsitys -hankkeen osuus

Hankkeessa hiilidioksidia sidotaan ilmasta istuttamalla puita alueelle, johon metsää ei ilman NGS Finlandin tukea syntyisi. Hankkeessa huomioidaan puustoon ensimmäisen 55 vuoden aikana sitoutunut hiilidioksidi. Metsänomistaja sitoutuu huolehtimaan alueen metsänhoitotoimenpiteistä, jolloin metsän kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä saavuttaa täyden potentiaalinsa. Hankkeessa ei hyödynnetä esimerkiksi maa alueita, jotka ovat uudistamisvelvollisuuden piirissä eikä alueita, jotka metsittyisivät tehokkaasti luonnostaan.

Metsien kasvua seurataan vuosittain, alueille suoritetaan pistokäyntejä ja väärinkäytöksiä ehkäistään varmalla sopimusrakenteella.

Usein kysyttyä kompensaatiosta

Mitä tapahtuu metsälle, kun kompensaatiohanke loppuu?

Pysyvyys on yksi tärkeimmistä hyvän kompensaation kriteereistä. Hankkeiden pysyvyys on maksimoitu siten, että kompensaatioon lasketaan ainoastaan lisäisen tukkipuun osuus. Tukkipuusta suurin osa päätyy rakennusmateriaaleiksi ja muiksi pitkäkestoisiksi puutuotteiksi, jotka säilyvät hiilivarastoina jopa satoja vuosia puuston korjaamisen jälkeen. Pysyvyyden takaamisen kehitystä myös tutkitaan jatkuvasti. Koska hankkeissa huomioidaan ainoastaan lisäisen tukkipuun osuus, metsänomistajaa ei sidota suojelemaan kompensaatioaluetta lopullisesti. Hoitamaton iäkäs metsä muuttuu myös vähitellen hiilipäästöksi siinä tapahtuvan lahoamisen vuoksi, jonka vuoksi myöskään metsän hiilensidonnan näkökulmasta lopullinen suojelu ei ole järkevää. Metsänomistajakumppaneita ohjataan kohti mahdollisimman kestävää metsätaloutta.

Onko valittujen kompensaatiohankkeiden muita ympäristövaikutuksia tutkittu?

Kompensaatiohankkeiden muita ympäristövaikutuksia ei ole hankekohtaisesti tutkittu, mutta muiden ympäristövaikutusten arviointi on hyvin korkealla prioriteetilla hankkeen kehityksessä mukana. Kuitenkin pohjautuen keskusteluihin muutamien alan asiantuntijoiden kanssa, on hyvin todennäköistä, että eritoten Kiertoajan pidennys -hankkeen vaikutus metsäalueen biodiversiteettiin on hyvin positiivinen. Sen merkitys tuleekin lähivuosina korostumaan. NGS haluaa painottaa kaiken toiminnan läpinäkyvyyttä, jonka vuoksi mainittakoot, että Metsitys -hankkeen vaikutus biodiversiteettiin ja mahdollisesti muihin luontoarvoihin voi olla hieman negatiivinen, mutta tähän voidaan hyvin keskeisesti vaikuttaa Metsitys -hankkeessa käytettävien maa-alueiden sekä puustolajien valinnoilla. Metsittämällä sekametsiä edistetään alueen tulevan biodiversiteetin laajuutta sekä turvataan metsälle paremmat selviämismahdollisuudet.

Miten kaksoislaskenta on otettu huomioon kompensaatiohankkeissanne?

Kysyimme NGS:ltä kaksoislaskennasta, tässä teille lisätietoa: “Kaksoislaskennan suhteen ensisijainen toimenpiteemme on sen poistamisen mahdollisimman tehokas edistäminen. Kauttamme kompensoitavat päästöt kuitenkin syntyvät pitkälti Suomen rajojen sisällä, kuten myös luomamme lisäiset hiilinielut, joilla syntyneitä päästöjä kompensoidaan. Syntyneet päästöt ja niiden vuoksi luodut lisäiset kompensaatiohankkeet tapahtuvat siis saman hiilitaseen sisällä. Lisäksi toiminta Suomessa on toistaiseksi niin pientä, että itse kaksoislaskenta on täysin teoreettinen, koska kaikki kotimaiset kompensaatiotoimijat toimivat valtion laskennan virhemarginaalin sisällä. Kaksoislaskennan välttäminen on kaikesta huolimatta vain yksi monesta hyvän kompensaation kriteereistä, ja uskomme, että tärkeintä on hankkeiden muodostama kokonaisuus. Olemme perustajajäseniä kotimaisen kompensaation edunvalvontajärjestö Hiilensidonta ry:ssä, jonka toiminnan aikana on saatu aikaan keskustelut valtiojohdon kanssa ns. vastaavien mukautusten mahdollistamisesta Suomessa. Hiilensidonta ry on myös käynnistänyt hankkeen Pellervon Taloustutkimuksen kanssa, jossa jokainen kotimainen kompensaatiotoimija luovuttaa omien hankkeidensa tiedot PTT:lle. He raportoivat alan kokonaiskoosta (kompensoitujen määrien sekä liikevaihdon puitteissa) ja näin varmistutaan siitä, että ala on Suomen hiilitaselaskennan virhemarginaalia pienempi. Tämä on hyvä esimerkki työstä, jota olemme tehneet kotimaisten kompensaatioiden luotettavuuden eteen. Uskommekin, että kaksoislaskenta on ratkaistu ennen kuin mittakaava kasvaa siihen kokoluokkaan, että se on muu kuin poliittinen kysymys kompensaatioiden laajamittaisen viennin esteenä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kaksoislaskenta koskettaa yhä useampaa maailman maata, jossa vahvasti sertifioituja kompensaatioita on toteutettu jo kymmeniä vuosia.”