Liity laumaan – saat 10% alennuksen

maaliskuu, 2020

Kasviperäinen ruokavalio koiralle

Eihän koira pärjää ilman lihaa – vai pärjääkö? Koostimme tutkimustietoa aiheesta ja koiran ravitsemuksesta.

Kasvisperäinen ruokavalio koiralle

Kerta toimme valikoimaamme lihattoman täysravinnon, tässä kooste aihepiirin tutkimustiedosta perehtymiseen ja päätöksenteon tueksi.

Alvarin vegenappulat sopivat myös “fleksaamiseen” eli kasviperäisen ruoan osuuden kasvattamiseen ja lihan vähentämiseen ruokavaliossa, sillä koira saa niistä kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Nappulamme ei ole vegaaninen, sillä se sisältää synteettisesti valmistettua D3-vitamiinia.

Kasvisruokaa koiralle – uskaltaisiko sitä kokeilla?

Lemmikkieläimet ovat osa yhteiskuntaa, ja koiran omistamisen on todettu tuovan ihmisille monenlaisia hyötyjä. Koirat ovat ihmisille tärkeäitä seuralaisia, ne auttavat omistajiaan laajentamaan sosiaalisia verkostojaan ja parantavat terveyttä niin fyysisesti kuin psyykisesti 1, 2, 3. Myös lasten ja nuorten kehityksen tukemisessa koirilla voi olla tärkeä rooli 4.

Nykypäivänä moni koiranomistaja tulee kuitenkin miettineeksi myös lemmikkinsä aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle, ns. hiilitassunjälkeä, ja miten sitä olisi mahdollista pienentää. Suuri osa lemmikin hiilitassunjäljestä syntyy ruokakupilla, ja erityisesti eläinperäisen raaka-aineen, lihan kulutuksen kautta 5, 6, 7.

Yksiselitteisin ja tehokkain tapa vähentää lemmikin hiilijalanjälkeä on välttää yliruokkimista, vähentää proteiinin määrää ruokinnassa ja korvata lihaa ja eläinperäisiä raaka-aineita vaihtoehtoisilla proteiininlähteillä, kuten kasviproteiineilla 5, 6, 7. Kasvisperäiseen ruokavalioon siirtyminen kiinnostaa lemmikinomistajia, mutta samanaikaisesti monia huolestuttaa onko tarjottavan ruoka laadukasta, tasapainoista ja ylipäänsä sopivaa koiralle 8.

Koirahan on susi, vai miten se nyt menikään

Kovin usein koiranruokinnasta puhuttaessa kuulee viittauksen koiran ja suden sukulaisuuteen ja siihen, että koira on lihansyöjä ja tarvitsee ruoastaan ensisijaisesti runsaasti lihaa. Taksonomisesti, eli tieteellisen luokittelun mukaan, koira toki kuuluukin lahkoon ’carnivora’, eli petoeläimet ja koira ja susi molemmat kuuluvat koirien (canis) sukuun. Kuitenkin, sitten kesyyntymisensä, reilut 10 000, joidenkin tutkimusten mukaan mahdollisesti jopa 30 000 vuotta sitten 9, koiran aineenvaihdunta ja ravitsemukselliset tarpeet ovat muuttuneet huomattavasti. Eräs suurimmista muutoksista koiran geeneissä, susista poikkeavien käyttäytymispiirteiden lisäksi, on niiden suurempi kyky käsitellä ja hyödyntää hiilihydraatteja aineenvaihdunnassaan 10.

Eikö koira ole kuitenkin kissan tavoin lihansyöjä?

Vaikka kissan ja koiran ruoansulatuskanavan anatomia ja fysiologia ovat monilta osin samankaltaisia, muutama tärkeä ominaisuus erottaa ne toisistaan:

  • Koiran poskihampaat ovat kehittyneet kissaa paremmin ruoan murskaamisen hampaiden välissä, pelkän leikkavuuden sijaan.
  • Koira kykenee kissaa tehokkaammin tuottamaan eri aminohappoja elimistössään ja käyttämään niitä säästeliäämmin, jotta aminohappoja ja proteiinin sisältämää typpeä riittää muihin tarpeisiin kuin energiantuotantoon.
  • Koiran maksan entsyymitoiminta mahdollistaa tehokkaammin glukoosin käytön, ja niiden suoliston kapasiteetti hiilihydraattien (tärkkelyksen ja glykogeenin) pilkkomiseen ja glukoosin imeytymiseen on parempi kuin kissalla 11.

Näiden ominaisuuksiensa perusteella kissan katsotaan olevan todellinen ’petoeläin’ ja lihansyöjä, kun taas koira luetaan nykypäivänä ravitsemuksellisilta tarpeiltaan sekasyöjäksi.

Lihan määrä on koiranruoan tärkein ominaisuus?

Koirat tarvitsevat ravinnostaan oikean määrän energiaa ja kaikkia välttämättömiä ravintoaineita, kuten proteiinia, rasvahappoja ja mineraaleja 11. Ravitsemuksellisia tarpeita ei siis määritellä raaka-aineiden (kuten ”liha”), vaan ravintoaineiden (kuten proteiini) perusteella. Ravintoaineita saadaan erilaisista kasvi- ja eläinperäisistä lähteistä. Koiralle on mahdollista luoda tasapainoinen täyravinto myös ilman lihaa.

Eihän kasviksissa ole riittävästi proteiinia, tai ainakaan koira ei sitä kykene hyödyntämään, vai?

Proteiinin suuren kokonaismäärän sijaan koiranruoka olisi tärkeä suunnitella vastaamaan koiralle välttämättömien aminohappojen, proteiinin rakennuspalikoiden, tarvetta 12. Aminohappokoostumus, eli välttämättömien aminohappojen oikea tasapaino, voi olla eläinperäisessä raaka-aineessa luontaisesti täydellisempi, mutta oikeita kasviproteiinilähteitä yhdistämällä ja tarvittaessa erillisillä aminohapoilla täydentämällä on koiralle mahdollista suunnitella tasapainoinen ruokavalio kasviperäisillä raaka-aineilla 13, 14.

Usein lemmikinruokien kehityksessa pääpaino on kuitenkin proteiinin kokonaispitoisuuden varmistamisessa, ja moni nykyinen koiranruoka sisältääkin jopa tarpeettoman paljon proteiinia peruskoiran ylläpitoruokintaan. Tämä voi olla yksi merkittävä seikka lemmikinruoan ympäristövaikutuksia arvioitaessa. 5, 6

Mistä tahansa raaka-ainelähteestä saatavan proteiinin sulavuuteen ja hyödynnettävyyteen vaikuttavat raaka-aineen laatu ja raaka-aineelle tehdyt käsittelyt, kuten proteiinin eristäminen kasviperäisestä raaka-aineesta 15, 16. Sulavuuden, ja sitä myötä hyvän ulosteen laadun, varmistaminen laadukkaita ja oikein käsiteltyjä raaka-aineita käyttämällä on tärkeä osa koirien valmisruokien kehitystyötä.

Mutta tarvitseehan koira muutakin kuin proteiinia?

Koira tarvitsee ravinnostaan myös riittävästi energiaa, välttämättömiä rasvahappoja sekä lukuisia vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita. Sopiva määrä hilihydraatteja energiaa tuovan hyvin sulavan tärkkelyksen ja suoliston hyvinvointia tukevien kuitujen ja prebioottien muodossa on myös hyödyksi 17. Ravintoaineiden pitoisuudet luonnollisesti ovat erilaisia eri raaka-aineissa, ja niiden sulavuus ja hyödynnettävyys eri raaka-aineista vaihtelee.

Täysravinnon suunnittelijan tuleekin tarkasti tietää käyttämiensä raaka-aineiden ravintosisällöt, erilaiset käsittelyyn liittyvät ominaisuudet ja mahdolliset vaikutukset toisiinsa esimerkiksi sulavuuden suhteen tasapainoisen reseptin laatimiseksi 18. Kotioloissa on hyvin vaikea, ellei mahdotonta valmistaa koiralle tasapainoista kasvisruokaa.

No koiralleni tuskin kasvisruoka maistuu.

Eri proteiininlähteistä valmistettuja kuivaruokia vertailtaessa kasvisruokien maittavuudessa ei ole havaittu merkittävää eroa eläinperäisiä raaka-aineita sisältäviin ruokiin. Koiran täysravinto koostuu useista eri raaka-aineista, ja maittavuus on tämän kokonaisuuden summa.

Olitpa epäileväinen tai et, suosittelemme kokeilemaan kasvispohjaista koiran täysravintoamme: Alvarin nappulaa härkäpavulla ja kauralla!

Proteiini pähkinänkuoressa

Koira tarvitsee elimistössään proteiinia lukuisiin eri tarkoituksiin, esimerkiksi lihasten ja luuston kehitykseen, monien aineenvaihdunnan toimintojen ylläpitoon, solujen ja vasta-aineiden muodostukseen sekä energianlähteeksi.
Proteiiniraaka-aineen laadun määrittävät pääosin kolme tärkeää kriteeriä: kokonaisproteiinipitoisuus (raakavalkuainen), aminohappokoostumus sekä sulavuus.

  • Raaka-aineen proteiinipitoisuus kuvastaa käytännössä sitä, kuinka paljon proteiinia kyseinen ainesosa tuo ruokaan.
  • Raaka-aineen sulavuus puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa syödystä proteiinista imeytyy suolistosta elimistössä hyödynnettäväksi.
  • Aminohappokoostumus taas kertoo kuinka paljon ja missä suhteessa proteiiniraaka-aine sisältää eri aminohappoja, proteiinin rakennuspalikoita, joita elimistössä hyödynnetään uusien proteiinien muodostukseen. Koira tarvitsee ravinnostaan 10 välttämätöntä aminohappoa, joita ei pystytä valmistamaan elimistössä muista aminohapoista.

LÄHTEET

  1. Barker SB(1), Wolen AR. (2008). The benefits of human-companion animal interaction: a review. J Vet Med Educ. 35(4):487-95.
  2. Brooks HL, Rushton K, Lovell K, Bee P, Walker L, Grant L, Rogers A. (2018) The power of support from companion animals for people living with mental health problems: a systematic review and narrative synthesis of the evidence. BMC Psychiatry. 2018 Feb 5;18(1):31.
  3. Friedmann E(1), Son H. (2009) The human-companion animal bond: how humans benefit. Vet Clin North Am Small Anim Pract. Mar;39(2):293-326.
  4. Purewal R, Christley R, Kordas K, Joinson C, Meints K, Gee N, Westgarth C. (2017) Companion Animals and Child/Adolescent Development: A Systematic Review of the Evidence. Int J Environ Res Public Health. Feb 27;14(3).
  5. Swanson KS, Carter RA, Yount TP, Aretz J, Buff PR. (2013) Nutritional Sustainability of Pet Foods. American Society for Nutrition. Adv. Nutr. 4: 141–150.
  6. Okin GS (2017) Environmental impacts of food consumption by dogs and cats. PLoS ONE12(8): e0181301.
  7. Martens P, Su B, Deblomme S. (2019). The Ecological Paw Print of Companion Dogs and Cats. Bioscience. 69. 467-474. 10.1093/biosci/biz044.
  8. Dodd SAS, Cave NJ, Adolphe JL, Shoveller AK, Verbrugghe A (2019) Plant-based (vegan) diets for pets: A survey of pet owner attitudes and feeding practices. PLoS ONE 14(1):e0210806.
  9. Vonholdt BM, Pollinger JP, Lohmueller KE, Han E, Parker HG, Quignon P, Degenhardt JD, Boyko AR, Earl DA, Auton A, Reynolds A, Bryc K, Brisbin A, Knowles JC, Mosher DS, Spady TC, Elkahloun A, Geffen E, Pilot M, Jedrzejewski W, Greco C, Randi E, Bannasch D, Wilton A, Shearman J, Musiani M, Cargill M, Jones PG, Qian Z, Huang W, Ding ZL, Zhang YP, Bustamante CD, Ostrander EA, Novembre J, Wayne RK. (2010) Genome-wide SNP and haplotype analyses reveal a rich history underlying dog domestication. Nature. 2010 Apr 8;464(7290):898-902.
  10. Axelsson E, Ratnakumar A, Arendt ML, Maqbool K, Webster M, Perloski M, Liberg O, Arnemo J, Hedhammar A, Lindblad-Toh K. (2013). The genomic signature of dog domestication reveals adaptation to a starch-rich diet. Nature. 495 (7441). 10.1038/nature11837.
  11. National Research Council (NRC). 2006. Nutrient Requirements of Dogs and Cats. Washington, DC: The National Academies Press.
  12. Fiacco, D.C. & Lowe, J.A. & Wiseman, Julian & White, Gavin. (2017) Evaluation of vegetable protein in canine diets: Assessment of performance and apparent ileal amino acid digestibility using a broiler model. J Anim Physiol Anim Nutr. 102:442-448.
  13. Brown W, Vanselow B, Redman A, Pluske J. (2009). An experimental meat-free diet maintained haematological characteristics in sprint-racing sled dogs. The British journal of nutrition. 102. 1318-23.
  14. Knight A, Leitsberger M. Vegetarian versus Meat-Based Diets for Companion Animals. Animals (Basel). 2016;6(9):57.
  15. Clapper GM, Grieshop CM, Merchen NR, Russett JC, Brent JL Jr, Fahey GC Jr. (2001) Ileal and total tract nutrient digestibilities and fecal characteristics of dogs as affected by soybean protein inclusion in dry, extruded diets. J Anim Sci. 79(6):1523-32.
  16. Venturini KS, Sarcinelli MF, Baller MA, Putarov TC, Malheiros EB, Carciofi AC. (2018) Processing traits and digestibility of extruded dog foods with soy protein concentrate. J Anim Physiol Anim Nutr. 102:1077–1087.
  17. Nogueira JPS, He F, Mangian HF, Oba PM, De Godoy. (2019) Dietary supplementation of a fiber-prebiotic and saccharin-eugenol blend in extruded diets fed to dogs. J Anim Sci. 2019 Nov 4;97(11):4519-4531.
  18. Donadelli RA, Aldrich CG, Jones CK, Beyer RS. (2019) The amino acid composition and protein quality of various egg, poultry meal by-products, and vegetable proteins used in the production of dog and cat diets. Poult Sci. 1;98(3):1371-1378.