Esittelyssä Alvar Petin perustajat
Hurmaavan keulakuvan (mittelspitz Alvar, valitettavasti ei kuvassa) takaa löytyy neljä perustajajäsentä, jotka ajoi yhteen yhteinen missio minimoida hiilitassunjälki. Tutustukaamme tarkemmin!
Kuvassa vasemmalta: Ilari, Teddy, Henna, Hanna, Sini ja Sylvi.
Oliko elämää ennen Alvaria?
ILARI (Ilari Haataja, toimitusjohtaja)
Viimeiset 5 vuotta oli yhtä käpälärallia ulkomailla pääomasijoittajana ja konsulttina. Satoja yhtiöitä tavattuani menestyneiden reseptin voisi tiivistää olleen aito halu parantaa asiakkaiden arkea alalla, jonka parissa olisivat myös vapaa-ajallaan valmiita viettämään aikaa.
Koirat ja omistajan arki ovat tulleet elämän varrella tutuksi kolmen karvaisen perhejäseneen kautta (selvennyksenä belgianpaimenkoira, dobermanni ja mittelspitz).
HENNA (Söderholm, eläinlääkäri ja tuotekehitysjohtaja)
Viimeisimmät kymmenen vuotta elämästä jo ennen Alvaria on mennyt pitkälti koiranruoan parissa puuhaillessa. Lemmikinruoka-alalla työskentelyni on vienyt koko nelihenkisen perheemme myös ulkomaille. Ensin Suomesta Tanskaan lemmikinruokintaan liittyvän tieteellisen viestinnän parissa ja sittemmin aurinkoiseen Etelä-Ranskaan kehittämään koiran- ja kissanruokia suurelle kansainväliselle lemmikinruokayritykselle. Ennen hurahtamistani koiranruokintaan tein tieteellistä tutkimusta elintarvikehygienian saralla ja joitain vuosia myös ihan perinteistä eläinlääkäripraktiikkaa, niin pienten kuin suurtenkin potilaiden parissa.
HANNA (Lemmetti, markkinointijohtaja)
Ennen Alvaria olin hommissa yhdellä Pohjoismaiden suurimmista markkinoinnin ja viestinnän toimistoista tehden markkinointia ja brändäystä joukolle suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Toimistourani huipentui viime syksyn Markkinoinnin & Mainonnan 30 alle 30 -listaukseen, ja pari kuukautta sen jälkeen perustimme Alvarin.
Koirien parissa olen pyörinyt jo teinistä: pyöritin koulun ohella iltaisin kellaritrimmaamoa, viikonloput reissasin koiranäyttelyissä ja kesät koiraleiriohjaajana sekä ulkomailla kenneltyttönä.
SINI (Saalasti, operatiivinen johtaja)
No oli: olen viihtynyt kansainvälisissä yrittäjävetoisissa, kasvuhakuisissa ja intohimoisissa yrityksissä. Olen tehnyt kansainvälistä myyntiä ja kehittänyt mm. it:n, markkinoinnin ja muiden funktioiden kanssa myyntiä ja jakelua. Olen ollut kaupallistamassa ja skaalaamassa uusia liiketoimintoja ja tuotteita, ja se innostaa kaikista eniten.
Miksi Alvar?
ILARI:
Yritystoiminta muuttuu maailmalla kovaa vauhtia, mutta lemmikkiala on jäänyt parissa asiassa jälkeen: ympäristöasiat eivät ole olleet riittävästi tapetilla ja koiranomistajan arkea ei olla helpotettu tarpeeksi. Oletko koskaan tehnyt ruokalautasellasi kestäviä valintoja mutta sivuuttanut asian koirasi osalta? Oletko koskaan koiran ruoka-aikaan havahtunut siihen, että ruokapussi ammottaa tyhjyyttään? Niinpä!
Ideat jalostuivat kun tapasin Hennan, Sinin ja Hannan. Kokeneessa tiimissä, joka tekee parhaansa yhteisen tavoitteen eteen, yhdistyy samat reseptit kuin niissä parhaissa yhtiöissä, jotka tapasin ennen Alvaria.
HENNA:
Alvarissa saan käyttää vuosien varrella keräämääni asiantuntemusta rakastamani alan parissa monipuolisemmin kuin koskaan. Pienellä porukalla tehdessä homma etenee ripeästi ja oma kädenjälki näkyy kaikessa tekemisessä. Alvarin laumassa yhdistyy juuri oikeassa suhteessa ammattitaito, rohkeus, hauskanpito ja kova halu parantaa maailmaa, kuitenkin vahvasti faktoihin perustuen.
HANNA:
Jos huomaa maailmassa epäkohdan ja keksii tavan, jolla sitä voi muuttaa, on täydellistä jos on mahdollisuus yrittää.
SINI:
Koirat ja ympäristö, mahtava porukka ja ammattimaisuus sekä kunnianhimo ja huolellisuus. Mikä parasta, Alvarin toiminta sopii arvoihini. Haluan tehdä henkilökohtaisella työpanoksellani hyvää maailmalle, teen mieluiten asiat fakta- ja tiedeperusteisesti ja Pohjoismaat ovat lähellä sydäntäni.
Lempi koiramuistosi?
ILARI:
Ensimmäinen Alvarin toimittama aamuherätys on jäänyt elävästi mieleen. Tarkkana ennen aamuradion herätystä Alvar nousi takajaloilleen sängyn laidalle ja herätti märällä kuonollaan nuuskien. Siinä ei edes lattialla olleeseen pissaan astuminen tai vesisade ulkona kääntänyt hymyä! Sittemminkin tämä aamutorkuttaja on Alvarin toimesta saatu nostettua nopeasti lenkille joka aamu.
HENNA:
Koiria on elämässäni ollut siitä asti kun olin kaksivuotias ja jokainen niistä on ollut omalla tavallaan mahtava persoona. Ylitse muiden lienee kuitenkin teini-ikäisenä vanhemmiltani kinuama, ensimmäinen ihkaoma koirani, englanninbulldoggi Alma. Alma kulki aina mukanani; niin kylillä kavereita tapaamassa kuin pitkillä lenkeillä metsissä, ja muuten kepposteli päivittäin milloin minkäkin päähänpiston ajamana. Elämäniloinen Alma elikin lähes kunnioitettavaan 15 vuoden ikään asti.
HANNA:
Olin ihan muksu kun cairnterrieri Mindi tuli elämääni. Me oltiin parhaita ystäviä melkein 15 vuotta. Lempimuistot on kesäisiltä mökkireissuilta, kun molemmat sai olla ulkona ja mennä miten tykkäsi: Mindikin rakasti rantakallioilla köllöttelyä, soutuveneilyä, savusaunaa ja kaikkea metsään liittyvää kuten mustikoiden popsimista suoraan varvuista ja yleistä samoilua.
SINI:
Olen toivonut ja kaivannut omaa koiraa siitä asti kun opin puhumaan (luultavasti siis jo sitä ennen). Lempikoiramuistoni on, kun kävin hakemassa pikkumünsterinpentu Sylvin kasvattajalta Rovaniemen juna-asemalta. Se hetki, kun sain pienenpienen ja pehmoisen, kauniissa kesäpäivässä kirmailevan rasavilli-Sylvin talutushihnan omaan käteeni, on painunut mieleeni ja sydämeeni. Siitä asti ollaan oltu parivaljakko ja perheenjäseniä. Päivääkään en vaihtaisi pois.