Kategoria: Koiran ruokinta

Posted on by

Alvarin Nollapäästönappula Ötökkä

Hyönteispohjainen koiranruoka

Uutta Alvarilla: Nollapäästönappula Ötökkä!

Hyönteisproteiinista tehdyn koiranruoan tuominen Alvarin tuotevalikoimaan on ollut tavoitteenamme yrityksen perustamisesta lähtien. Aloitimme hyönteistuotteiden kehitystyön tammikuussa, ja nyt ne näkevät päivänvalon. 😎

Hyönteisten tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti perinteisempien proteiininlähteiden tuotantoa vähemmän, ja hyönteiset ja niiden toukat ovat erinomainen ravintoaineiden lähde. Siksi haluamme tarjota niitä myös Nollapäästönappulan muodossa!

Asiakkailta apua tuotekehitykseen

Alkuvuodesta tehdyllä kyselyllä selvittelimme, jakoivatko alvaristit innostuksemme hyönteisproteiiniin koiranruoan raaka-aineena. Saamamme palaute oli äärimmäisen kannustavaa: yli kolmestasadasta kyselyyn vastanneesta koiranomistajasta 86 % oli valmiita käyttämään kuivaruokaa, jonka valmistukseen olisi käytetty hyönteisistä saatavaa proteiinia muiden proteiininlähteiden rinnalla ja 55 % vastanneista alvaristeista oli kiinnostunut ruasta, jossa hyönteisproteiini olisi ainoa proteiininlähde. 

Niinpä jatkoimme tuumasta toimeen!

Brina makutestin ääressä.

Brina makutestin ääressä.

Paras mahdollinen raaka-aine

Mahdollisista hyönteisraaka-aineista koimme kiinnostavimmaksi mustasotilaskärpäsen (Hermetia illusens) toukat.

Mustasotilaskärpäsistä saatavan korkealaatuisen proteiinin lisäksi toukkien on havaittu tutkimuksissa tuovan syöjälleen hyötyjä mm. antimikrobiaalisten ja antioksidanttisten vaikutusten myötä.

Nämä toukat sisältävät myös luonnostaan kaikki koiran ravinnostaan tarvitsemat aminohapot. 

Mustasotilaskärpäsen toukkien ilmiömäinen kyky hyödyntää ravinnokseen mm. ruoantuotannon tähteitä tekee niistä jopa muihin hyönteisiin verrattuna erityisen kestävän vaihtoehdon koiranruoan raaka-aineeksi. 

Mustasotilaskäpänen on alunperin Amerikasta lähtöisin oleva, nykyään maailmanlaajuisesti trooppisilla ja lämpimillä alueilla esiintyvä kärpäslaji. Aikuiset mustasotilaskärpäset eivät ole tuhohyönteisiä. Ne elävät pelkällä vedellä, eivät lähesty ihmistä, pure tai pistä eivätkä levitä tauteja. Mustasotilaskärpäsen toukat kasvavat monenlaisella ravinnolla, aina ruokajätteestä muuhun maatuvaan materiaaliin, ja niiden katsotaankin olevankin kaikista kärpäslajeista ravinnon käytössä luultavasti tehokkain. [1]

Asiantunteva raaka-ainetoimittaja

Mustasotilaskärpäsen toukista saatavan proteiinin toimittajaksi löysimme jo vakiintuneen alan toimijan, hollantilaisen Protixin. Protixin arvot ja ajatukset kestävästä proteiinintuotannosta yhdistettynä eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen sekä vankkaan tieteelliseen taustaan vakuuttivat meidät oikeasta yhteistyökumppanivalinnasta.

Yhdessä Protixin asiantuntijoiden sekä tanskalaisen tujotantokumppanimme, Nordic Pet Groupin tuotekehitysosaston kanssa kehitimme valikoimaamme kaksi kuivaruokareseptiä, joista molemmat ovat täysravintoja, tarjoten koiralle kaikki sen tarvitsemat ravintoaineet. 

Kuva: Protix 2021

Kuva: Protix 2021

Ylpeänä esittelemme: Ötökkä

Alvarin Nollapäästönappula Ötökkä

Alvarin Nollapäästönappula Ötökkä on täysravinto, jonka pääasiallisena proteiininlähteenä on käytetty mustasotilaskärpäsen toukista saatavaa proteiinia.

Hiilihydraatin lähteinä reseptissä on käytetty hernettä ja perunaa, ja suolistolle hyväätekeviä kuituja ruokaan tulee juurikaskuidusta, psylliumista ja prebioottisista frukto- ja mannaanioligosakkarideista. Välttämättömien rasvahappojen lähteenä toimivat rapsiöljy, pellavansiemenet sekä hampunsiemenöljy.

Kaikkien koiralle välttämättömien ravintoaineiden saannin varmistamiseksi resepti on lisäksi täydennetty tarpeellisin aminohapoin, mineraalein ja vitamiinein. Alvarin Ötökkä on energiasisällöltään (367 kcal/100 g) ja rasvapitoisuudeltaan (13.5%) maltillinen ja sopii hyvin kaikkien aikuisten koirien päivittäiseksi ruoaksi.

Koska toukkaproteiini on harvemmin koiranruoassa käytetty proteiini, ruoka saattaa sopia hyvin myös koirille, joilla on yliherkkyyksiä perinteisemmille proteiininlähteille. Toukista saatava proteiini on ruoan ainoa eläinperäinen raaka-aine. Toukkaproteiini on erittäin hyvin sulavaa ja varmistaa kaikkien välttämättömien aminohappojen saannin. Kohtuullinen proteiinipitoisuus (23%) voi sopia erityisesti herkkävatsaisille koirille, kun sulamattoman proteiinin määrä suolistossa jää vähäiseksi.   

koiran hyönteisruoka

Seuraavaksi..?

Lisälukemistoa? No sitähän löytyy, aina! Lue lisää hyönteisistä koiranruoan raaka-aineena, tutustu reseptiin tarkemmin Ötökän tuotesivulta.

Koemaistamaan? Toivottavasti innostut kokeilemaan hyönteisproteiiniruokaa – jos, kerro meille mitä piditte! Uutena asiakkaana voit valita uutuusreseptin testiin suosituskoneessa, ja jos sinulla on jo tilaus, voit vaihtaa reseptin asiakassivulta.

Lähteet:

  1. Wang YS, Shelomi M. 2017. Review of Black Soldier Fly (Hermetia illucens) as Animal Feed and
    Human Food. Foods. 2017 Oct 18;6(10):91.
Posted on by

Kuono tiedustelee: Miten valita sopivin ruoka koiralle

Kuono tiedustelee: Miten valita sopivin ruoka koiralle

Juttu julkaistu yhteistyössä Kuono.fi kanssa.

Yksi kippaa kuivanappuloita ruokakuppiin, toinen sekoittaa sekaan märkäruokaa sytyttämään ruokahalua ja kolmas suosii raakaruokintaa. Vaihtoehtoja koiran ruokinnan toteuttamiseen on lukuisia, ja sopivinta ratkaisua etsiessä pää menee helposti pyörälle. Koiranomistajan kannattaa huomioida muutama seikka ruokaa valitessaan.

Kuono kyseli koiranruokareseptejä kehittävältä, eläinlääkäriltämme Henna Söderholmilta, miten omalle koiralle valitaan sopivin ja maittavin ruoka. Tässä siis Hennan neljä vinkkiä, joiden avulla osaat valita koirallesi sopivan ruoan.

1. Varmista, että koirasi saa tarvitsemansa

Koira tarvitsee ravinnostaan sopivasti energiaa ja ravintoaineita elimistön toimintaan.

Rasvasta koira saa energiaa, ja rasvahapot auttavat muun muassa ihon ja turkin hyvinvoinnissa. Proteiinit ja niiden sisältämät aminohapot puolestaan ovat tärkeitä elimistön rakennusaineita ja ylläpitävät elintoimintoja. Hiilihydraatteja koira voi hyödyntää energianlähteenä, ja kuidut auttavat vatsan toiminnassa. Lisäksi ravinnosta tulee saada tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita.

– Tärkeintä on, että koira saa kaiken tarvitsemansa ravinnosta. Toissijaista on se, mistä ravinto koostuu, on se sitten kuivaruokaa, märkäruokaa, itse valmistettua tai valmista, Söderholm sanoo.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, joka toimii varmasti jokaisella. Ruokinnassa täytyy huomioida muun muassa koiran koko, ikä, aktiivisuus ja muut yksilölliset tarpeet. Lisäksi täytyy ymmärtää, missä muodossa koira voi ravinnon hyödyntää.

– Eläinproteiini on käsittelemättömänäkin koiran ruoansulatuksessa helpommin sulavaa, kun taas kasviproteiinit tulevat oikeanlaisen käsittelyn, esimerkiksi kypsentämisen, myötä hyvin koiran hyödynnettäviksi, Söderholm kertoo.

– Esimerkiksi raaka peruna ei ole koiralle sopivaa ravintoa, mutta kun perunasta on eristetty proteiini käsittelyn myötä, on se hyvä proteiinin lähde.

Helpoin tapa varmistaa koiran ravinnolliset tarpeet on käyttää valmiita koiran täysravintoja, esimerkiksi kuivaruokaa. Yleensä valmisruoissa on kaikki niin kuin pitääkin, ja valmistuksessa noudatetaan virallisia ravitsemussuosituksia ja laskentakaavoja, jotka huomioivat koiran eri ominaisuudet.

– Ruoan sopivuus ei välttämättä kuitenkaan selviä ruokapussin raaka-ainelistoja lukiessa. Jos jokin mietityttää, kannattaa asiaa kysyä suoraan valmistajalta.

Koiran ruokinnan voi toteuttaa onnistuneesti myös valmistamalla ruoan itse, mutta erityisesti silloin täytyy tietää, mitä on tekemässä.

Siiri -koira ruokakipolla.

Siiri-westielle maistuu kuivanappulat.

2. Huomioi hauvasi ominaisuudet

Koiran ruokavaliota suunnitellessa täytyy huomioida kunkin koiran yksilölliset erikoistarpeet. Esimerkiksi koiran ikä, aktiivisuus, rotu ja koko vaikuttavat siihen, millaista ravintoa ja kuinka paljon se tarvitsee.

– Kasvaville pennuille on olemassa aivan omat suosituksensa. Iäkkäämmille koirille ei ole virallisia suosituksia, mutta usein aktiivisuus vähenee iän myötä, jolloin voi olla tarve valita kevyempi ruoka, ettei paino ala nousta, Söderholm sanoo.

Mitä enemmän koira liikkuu ja sen kanssa touhutaan ja harrastetaan, sitä enemmän energiaa se ruoastaan tarvitsee. Toisaalta, jos koira ei ole luonteeltaan kovin liikkuvainen tai aktiivisuus laskee esimerkiksi steriloinnin tai kastraation myötä, kannattaa valita kevyempi vaihtoehto.

Myös koiran koko vaikuttaa. Pienikokoisten koirien aineenvaihdunta ja energiantarve on suhteessa suurempi kuin suurilla koirilla.

– Pienillä koirilla on fysiologisten syiden takia helpommin ummetusta, kun taas isoilla koirilla on useammin löysä kakka. Ulosteen laatua voi tasapainottaa ruoan hyvällä sulavuudella ja oikealla kuitukoostumuksella, Söderholm kertoo.

– Ruokinnassa voidaan huomioida myös esimerkiksi, että suurilla koirilla nivelet ovat suuremmalla rasituksella tai että pikkukoirilla virtsatiet ovat herkät virtsakiville.

Koiralla voi lisäksi olla allergioita tai yliherkkyyksiä, jotka rajaavat sitä, mitä se voi syödä. Eläinlääkäri voi myös suositella erityisruokavaliota esimerkiksi koirille, jotka sairastavat maksa-, munuais-, sydän- tai muita sairauksia.

3. Seuraa, sopiiko ruoka koirallesi

Omistajan kannattaa seurata koiransa hyvinvointia ja merkkejä siitä, sopiiko ruoka koiralle. Kun koira on pirteä ja energinen ja vaikuttaa hyvinvoivalta ja terveeltä, on ravinto sille sopivaa.

– Jos jokin on ruokinnassa pielessä, se voi näkyä esimerkiksi koiran ihon ja turkin kunnossa. Jos koiralla on kuiva ja hilseilevä iho, se rapsuttelee itseään paljon ja karvaa lähtee runsaasti, ravinto ei välttämättä ole onnistunut.

Katse kannattaa suunnata myös koirankakkaan. Koiran vatsa toimii normaalisti, kun se ulostaa muutaman kerran päivässä, ja kakka on kiinteää. Jos koiran maha on jatkuvasti löysällä tai koira kärsii ummetuksesta, kannattaa ruokintaa miettiä uusiksi.

– Jos koira ulostaa valtavia määriä, ei ruoka välttämättä ole tarpeeksi hyvin sulavaa. Tosin, jos koira syö hyvin kuitupitoista ravintoa, on ulosteen määrä silloinkin suurempi.

Koiraa rapsutellessa kannattaa aika ajoin kiinnittää huomiota myös koiran rakenteeseen: tuntuvatko lihakset vahvoilta ja jänteviltä ja toisaalta pysyykö paino sopusuhtaisena. Koiran kylkiluiden tulisi tuntua helposti kylkiä silittäessä.

Ennen kuin koko ruokavalion pistää remonttiin, kannattaa miettiä, voisiko muutokset koiran voinnissa, esimerkiksi satunnaisesti löysä vatsa, johtua herkuista ja puruluista. Ruokavalio on kokonaisuus, johon vaikuttaa kaikki, mitä koira syö. Äkilliset muutokset niin varsinaisessa ruoassa kuin herkuissa saattaa aiheuttaa vatsavaivoja.

– Sopiva ravinto löytyy vain kokeilemalla, mutta koiran ruokavaliota ei kannata muutella jatkuvasti tai radikaalisti. Tarvittaessa ruokinnasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa, Söderholm sanoo.

Siiri -koira ja Alvarin nappulat.

Nollapäästönappuloiden valmistuksessa on huomioitu ympäristö ja ruoan terveellisyys.

4. Varmista, että ruoka on myös murren mieleen

Usein koirat saavat samanlaiset ruoka-annokset kuononsa eteen päivästä toiseen jopa koko elinikänsä ajan. Olisi siis todella harmi, jos kyseinen ruoka sattuisi olemaan koiran mielestä tylsää.

Suurimmalla osalla koirista tuntuu olevan rajaton ja kokeilunhaluinen ruokahalu, mutta osa koirista on myös nirsoja. Se, mikä millekin koiralle maistuu, vaihtelee yksilöllisesti.

– Koiralle hajuaisti on äärettömän tärkeä, jopa makuaistiakin tärkeämpi. Siksi voimakastuoksuiset ruoat yleensä maittavat parhaiten, Söderholm sanoo.

– Esimerkiksi iän myötä, kun aistit heikkenevät, moni koira menettää ruokahaluaan. Silloin voi kokeilla tarjota voimakkaammalta tuoksuvaa ruokaa.

Märkäruoka tuoksuu yleensä voimakkaasti ja on siksi osalle koirista maittavampi vaihtoehto kuin kuiva. Myös suutuntumalla on osalle koirista paljonkin merkitystä. Esimerkiksi kuivaruoassa maittavuuteen voi vaikuttaa valmistusprosessissa sillä, kuinka hienoksi raaka-aineet jauhetaan ja missä lämpötilassa ruoka valmistetaan.

– Koiran mieltymykset ovat osittain myös opittuja, joten moni koira tykkää syödä sitä, mitä on oppinut pennusta asti syömään. Koiralle kehittyy myös mielleyhtymiä samaan tapaan kuin ihmiselle. Jos koira on tullut kipeäksi jostakin ruoasta, ei se välttämättä enää toiste maistu.

Koirat usein itse välttelevät ruokia, joista aiheutuu niille yliherkkyyksiä tai vatsanväänteitä. Ei siis sovi aliarvioida sitä, mitä koira itse valitsee mielellään. Monesti muona, jota koira syö hyvällä ruokahalulla, onkin juuri se sopivin vaihtoehto.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Posted on by

Tiineen ja imettävän koiran ruokinta

Tiine mäyräkoira syö.

Tiineen ja imettävän koiran ruokinta

Mikäli koiran ruokinnan elinkaarta halutaan pohtia aivan alkuhetkistä asti, on syytä palata ajassa taaksepäin tilanteeseen, jossa emokoiran astuttamista vasta suunnitellaan. Oikeanlaisella ruokavaliolla tuetaan emän hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla varmistetaan pentujen ihanteelliselle kasvulle ja kehitykselle sopiva ravinteidensaanti astutuksesta imetyksen loppuun saakka.

Koiran tiinehtyminen

Astutettavan nartun on syytä olla hyvässä fyysisessä kunnossa, ihannepainoinen ja laadukkaalla ravinnolla ruokittu [lue lisää aikuisen koiran tasapainoisesta ruokavaliosta]. Ylipainon tiedetään voivan vaikuttaa haitallisesti tiinehtymiseen ja synnytykseen, ja toisaalta syystä tai toisesta huonosti ravitulle koiralle tiineys voi aiheuttaa erityisiä haasteita. 

Tiineyden alkupuoli – kaksi ensimmäistä kolmannesta

Emän kohdussa kehittyvä koiranpentu saa ravintonsa istukan kautta nartun verenkierrosta. Pentujen ihanteellisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi tiineen emän tulee saada ruokavaliostaan sopivasti energiaa sekä välttämättömiä ravintoaineita oikeassa tasapainossa. 

Luonto on onneksi suunnitellut asian siten, että kehittyvät pennut kyllä yleensä ottavat emänsä elimistöstä kaiken tarvitsemansa, ja kehitys harvoin vaaraantuu kriittisesti riittämättömän ravinteiden saannin vuoksi. Nartun oma kunto voi puutteellisen ruokavalion takia kuitenkin tarpeettomasti heikentyä tiineyden aikana. 

Tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana nartun energiantarve ei juurikaan muutu, eikä laadukkaalla tasapainoisella ruokitun kantavan koiran ruokintaa ole välttämätöntä muuttaa. Pentujen kehittymisen kannalta tiettyjen tärkeiden ravintoaineiden sisältyminen ruokavalioon on kuitenkin syytä varmistaa.  

Tärkeät ravintoaineet

Omega-3-rasvahapot. Erityisesti pitkäketjuiset eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) tukevat pennun hermoston ja aivojen sekä näkökyvyn kehittymistä. Parhaat EPA- ja DHA-lähteet ovat kala ja kalaöljy.  

Foolihappo. Foolihappo eli B9-vitamiini on tärkeä ravintoaine nopeasti jakautuville soluille, ja sen puute voi häiritä alkionkehitystä. Riittävä foolihapon saanti voi auttaa ennaltaehkäisemään kitalakihalkioiden muodostumista pennuille. Foolihappoa saadaan ruokaan muun muassa monista kasviksista ja palkokasveista, mutta sitä myös lisätään usein täysravintoon yhdessä muiden B-ryhmän vitamiinien kanssa. 

Antioksidantit. Antioksidanttiset ravintoaineet, kuten tietyt vitamiinit ja aminohapot, auttavat estämään elimistön stressitilojen, mukaanlukien tiineyden, aikana lisääntyvän oksidatiivisen stressin haitallisia vaikutuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan antioksidantit voivat myös tukea tiineyshormonien muodostumista.

Tiineyden loppupuoli – viimeinen kolmannes

Tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana kohdussa olevat pennut kasvavat runsaasti kokoa, ja tällöin myös nartun energiantarve nousee. Emän ruokahalu voi tässä vaiheessa toisaalta myös heikentyä vatsaontelon elimiä painavan kohdun ja tiineyden hormonaalisten muutosten vuoksi, jolloin ravintoaineiltaan laadukkaan ruokavalion merkitys korostuu. 

Viimeisellä kolmanneksella nartulle kannattaakin syöttää hyvin energiatiivistä ja maittavaa ruokaa, tarvittaessa pienempinä annoksina useita kertoja päivässä. Joillekin koirille ruokaa voi jopa olla tarjolla vapaasti. Tarvittaessa emän energiansaantia voi alkaa lisäämään jo hieman aiemmin, tiineyden puolivälissä, mutta kokonaisuudessaan lihomista on vältettävä tiineydenkin aikana. 

Ylipaino ja kohdun lihassolujen väliin kertyvä rasva voi aiheuttaa supistusheikkoutta, joka vaikeuttaa ponnistusvaiheen etenemistä. Ylipainoisen nartun mahdollisesti huono kunto ei myöskään edesauta jaksamista läpi raskaan synnytyksen. Koiran energiantarpeen laskemiseen tiineyden lopulla on olemassa omat kaavionsa. 

Emän yleiskuntoa ja pentujen ideaalia kehitystä ylläpitävän riittävän energiansaannin lisäksi tiineyden loppupuolella tulee huolehtia myös tärkeiden ravintoaineiden määrän hienoisesta lisäämisestä ruokavaliossa. Tasapainoista valmisruokaa käytettäessä tämä lisäys tulee usein luontaisesti katettua hieman suuremmalla ruokamäärällä. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä varmistaa, että käytetyssä ruoassa on riittävän energiapitoisuuden lisäksi kohtuullisen runsaasti proteiinia ja rasvaa. 

Tiine jackrusselinterrieri

Kyllä siellä masussa taitaa muutama pentu muhia.

Tiineyden viimeisellä kolmanneksella ruoan helpon sulavuuden merkitys korostuu, ja turhan suurta kuitupitoisuutta kannattaa välttää. Kuitujen ruoan energiapitoisuutta laimentavat ja vatsaa täyttävät ominaisuudet ovat erinomaisia esimerkiksi koiran painonhallinnassa, mutta voivat olla epäedullisia tiineyden loppupuolella muutenkin mahdollisesta heikosta ruokahalusta kärsivälle nartulle. 

Usein koiranpennuille tarkoitetut ruoat ovat hyvä valinta myös tiineyden loppua lähestyvälle emälle. 

Ruoan kivennäisainepitoisuuden tulee läpi tiineysajan olla tasapainoinen, mutta kalsiumlisiä ei ole syytä käyttää ennen synnytystä. Toisin kuin joskus ajatellaan, tiineyden loppupuolella ruokaan lisätty kalsium ei auta vähentämään niin sanotun kalkkikrampin (hypokalsemia) riskiä synnytyksen jälkeen. Liika kalsiumin saanti ennen synnytystä voi päinvastoin pahimmillaan herkistää narttua kalkkikrampille luontaisen mineraalitasapainon säätelyn häiriintyessä. 

Imettävän nartun ruokinta

Imetysaikana nartun energiantarve on suurimmillaan, ja siihen vaikuttaa suoraan syntyneen pentueen koko ja sitä varten tuotettavan maidon määrä. Maidontuotannon määrän arvioidaan olevan ensimmäisen neljän pennun kohdalla keskimäärin 1 prosentti emän kehonpainosta per pentu, ja siitä eteenpäin lisääntyvän noin 0,5 prosenttia neljää seuraavaa pentua kohden. Yli kahdeksan pennun pentueissa pentumäärän lisääntyminen ei juurikaan enää vaikuta tuotettavan maidon määrään. 

Nartun maidontuotanto kasvaa synnytyksestä seuraavien neljän viikon ajan, jonka jälkeen pennut alkavat olla riittävän isoja syömään muutakin ruokaa. Tällöin emän tuottama maitomäärä alkaa vähentyä. 

Koiranpentu maitobaarissa.

Ensimmäisinä viikkoina maitobaarissa on ruuhkaa.

Kuten tiineyden loppupuolen, myös imetyksen aikaisen lisääntyneen energiantarpeen laskemiseen on olemassa tarkkoja kaavoja. Esimerkiksi 25-kiloisen koiran, joka imettää viittä kolmen viikon ikäistä pentua, energiantarve on noin 4500 kcal päivässä. Samankokoisen normaaliaktiivisen ja ei-imettävän koiran energiantarve on noin 1200 kcal päivässä. Pentujen kasvattaminen siis todella vie paitsi aikaa myös rutkasti nartun energiaa! 

Suurin haaste imetyksen aikana onkin usein saada emä syömään riittävästi runsasenergistä ruokaa suuren energiantarpeen täyttämiseksi. Kuten kantavan nartun ruokinta tiineyden loppupuolella, myös imettävän koiran ruokinta on helpointa toteuttaa hyvin sulavalla, maittavalla, runsasenergisellä ja runsaasti ravintoaineita sisältävällä valmisruoalla. Monessa tapauksessa ruokaa voi olla emälle vapaasti saatavilla. Ravintoaineita imettävän emän tulisi saada ruoasta lopputiineyttä vastaava määrä. 

Vastasyntyneen koiranpennun ruokinta

Vastasyntyneen pennun ruokinta on parin ensimmäisen viikon ajan pääosin emän vastuulla. Mikäli maitoa erittyy riittävästi ja pennut kasvavat tasaisesti, ei ruokintaan yleensä ole tarvetta puuttua. Jos kasvun suhteen esiintyy ongelmia tai emän maidontuotanto on syystä tai toisesta heikkoa, voi pentuja olla tarpeen ruokkia emänmaidon lisäksi maidonkorvikkeilla. Parhaiten koiranmaidon koostumusta vastaavat eläinlääkäreiltä ja lemmikkitarvikeliikkeistä saatavat, tarkoitukseen kehitetyt maidonvastikkeet. 

Vastasyntyneen koiranpennun energiavarastot ovat erittäin pienet ja pennut voivat riittämättömän ravinnonsaannin seurauksena hyvin herkästi kärsiä niin energianpuutteesta, ruumiinlämmön laskusta, elimistön kuivumisesta, ripulista kuin erilaisista tulehdustiloistakin. Vastasyntyneen pennun hoito ja lisäruokinta ongelmatilanteessa vaativat perehtymistä aiheeseen.   

Vastasyntyneen koiranpennun energiantarve on painoon nähden noin kaksinkertainen suhteessa aikuiseen koiraan. Nartun maidontuotanto lisääntyy synnytyksen jälkeen noin neljään viikkoon asti, jolloin pennut alkavat luontaisesti syödä maidon ohella kiinteitä ruokia. 

Usein pentuja voi ruveta totuttamaan kiinteään ruokaan jo noin kolmen viikon iästä alkaen. Kiinteän ruoan syömistä on helpoin opetella aluksi pehmeillä ruoilla, kuten kostutetuilla nappuloilla tai soseutetulla säilykeruoalla. 

Ensimmäiseksi penturuoaksi kannattaa valita hyvin sulava ja runsasenerginen ruoka, joka sisältää oikeassa tasapainossa kaikkia pennun tarvitsemia ravintoaineita. Tähän tarkoitukseen suunnitellut valmisruoat ovat turvallinen ja hyvä valinta. Usein totutteluvaiheessa imetyksen rinnalla pentujen annetaan syödä kiinteää ruokaa sen verran kuin maistuu. Ruokamäärää ja ruokintakertoja lisätään sitä mukaa kun imetys vähenee. 

Pentujen kasvun seuranta ja sen varmistaminen, että kaikki pennut saavat sopivasti ravintoa, on tärkeää läpi kasvun. 

Pentujen vieroitus tapahtuu yleensä luontaisesti noin neljästä viikosta eteenpäin, luovutusikään mennessä. Maidontuotanto ehtyy ja emä vähitellen kyllästyy imetykseen samalla, kun pentujen ensimmäiset naskalihampaat puhkeavat. 

Koiranpentu maistelee ruokaa kulhosta.

Plutolle maistuvat Alvarin pentunappulat.

Lisälukemista

Posted on by

Q&A: Koiran kasvisruokavalio

Q&A: Koiran kasvisruokavalio

Saamme paljon kysymyksiä koiran kasviperäisestä ruokkimisesta. Tässä usein kysytyt yhteen koostettuna ja vastattuna.

Valikoimaamme kuuluu herkullinen resepti Alvarin Nollapäästönappula Juuri, jossa on kasviperäisten ainesosien ohella täydennetty synteettisin ravintoainein, eli sitä ei luokitella vegaaniseksi.

Q1: Voinko turvallisesti ruokkia koiraani kasvipohjaisella ruokavaliolla?

Kyllä, koiran ruokkiminen kasviperäisellä täysravinnolla on turvallista. Vaikka koirat ovat perimältään petoeläimiin kuuluvia sekasyöjiä, niiden aineenvaihdunta on hyvin joustava ja ne pystyvät syntetisoimaan kaikki tarvitsemansa ravinteet kasviperäisestä raaka-aineesta.

Tasapainoisen kasviperäisen ruokavalion laatiminen vaatii asiantuntemusta koiranruokinnasta ja koirien ravitsemuksellisten tarpeiden tuntemusta.

Q2: Mistä tiedetään, että koiran ruokkiminen kasviperäisellä ruokavaliolla on turvallista?

Koirien aineenvaihduntaa on tutkittu intensiivisesti ja siksi siitä tiedetään paljon. Koirat pystyvät tehokkaasti sulattamaan ja käsittelemään kasviperäisiä raaka-aineita ja tuottamaan niistä kaikki tarvittavat ravintoaineet aineenvaihdunnassaan.

Lajin joustava aineenvaihdunta perustuu siihen, että luonnossa koiraeläimet syövät hyvin epäsäännöllisesti ja voivat pärjätä viikkoja saaliitta. Nääntymisen estämiseksi koiran aineenvaihdunta on kehittynyt hyvin mukautuvaksi. Sen seurauksena koira hyödyntää hyvin erilaisia ruokia ja raaka-aineita.

Q3: Voinko luottaa FEDIAFin suosituksiin kasviperäiseen ruokavalioon liittyen?

FEDIAF on Euroopan koiranruokateollisuuden kattojärjestö, joka tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten, lainsäätäjien ja akateemisten asiantuntijoiden kanssa varmistaakseen turvallisten, ravinteikkaiden ja maittavien lemmikinruokien tarjonnan.

FEDIAF on yhdessä riippumattomien tutkijoiden kanssa luonut ravitsemussuositukset koirien ja kissojen täys- ja täydennysrehuille (Nutritional Guidelines for complete and complementary pet food for cats and dogs). FEDIAFin konsultoimat itsenäiset asiantuntijat muodostavat ns. tieteellisen neuvontatoimikunnan (Scientific Advisory Board” [SAB]), joka ohjeistaa järjestöä tieteellisen tutkimuksen soveltamisesta ja käytöstä ravitsemussuositusten perusteena ja varmistaa, että uusimmat näkemykset koirien ja kissojen ravitsemuksesta ovat FEDIAFin tiedossa.

Ravitsemussuositukset on siis luotu viimeisimpien oppien mukaisesti ja ne tarkastetaan joka toinen vuosi sekä päivitetään aina kun uutta tietoa lemmikkien ravitsemuksesta on tarjolla.

Kun ruokavalio, olivat sen valmistusaineet sitten kasvi- tai eläinperäisiä, sisältää kaikki ravintoaineet oikeassa tasapainossa, se on niin sanottu täysravinto ja tukee lemmikin hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Q4: Mitä tulee huomioida valittaessa kasviperäistä ruokavaliota koiralle?

Valittaessa kasviperäistä valmisruokaa koiran päivittäiseen ruokintaan, on syytä varmistaa, että kyseessä on tasapainoinen täysravinto ja resepti on ammattitaitoisesti laadittu täyttämään koiran ravintoaineiden saantitarpeet. Mikäli näitä tietoja ei ole suoraan saatavilla, on hyvä olla yhteydessä ruoan valmistajaan tai yritykseen, joka on vastuussa ruoan markkinoinnista, asian varmistamiseksi.

Q5: Mitä ravintolisiä kasviperäiseen ruokaan tulee lisätä?

Täysravintoon, oli se sitten kasvi- tai eläinperäistä, ei ole tarpeen täydentää lisäravinteilla. Täysravinto tarkoittaa, että ruoka sisältää kaikki koiran päivittäin tarvitsemat ravinteet oikeassa tasapainossa.

Q6: Voiko koiraa ruokkia kasviperäisellä kotiruoalla?

Koiran ruokinta kasviperäisellä kotiruoalla vaatii paljon ravitsemuksellista osaamista. Kotiruokavaliota suunnittelevan on suositeltavaa ottaa yhteyttä ruokintaan erikoistuneeseen eläinlääkäriin (board certified veterinary nutritionist, Dipl. ECVCN tai Dipl. ACVCN), joka voi laatia koiralle ruokavalion, mikä sisältää kaikki sen päivittäin tarvitsemat ravintoaineet.

Q7: Ovatko kasviperäiset ruokavaliot maittavia?

Kyllä, kasviperäiset ruoat voivat olla yhtä maittavia kuin eläinperäisiä raaka-aineita sisältävät ruokavaliot. Ruoan maittavuus ei muodostu pelkästään raaka-aineiden mausta, vaan siihen vaikuttavat myös niiden laatu ja käsittely, tuotantoprosessin eri vaiheet ja yksilölliset tekijät.

Q8: Ovatko kasviperäiset ruokavaliot hyvin sulavia?

Ruoan sulavuuteen vaikuttavat valitut raaka-aineet, niiden laatu ja niille tehdyt käsittelyt sekä toisaalta tuotantoprosessi. Hyvälaatuisia kasviproteiinilähteitä käytettäessä ruoka sulaa helposti ja ravinteet imeytyvät tehokkaasti elimistön käyttöön. Kasviperäiset ruoat kuitenkin sisältävät usein melko runsaasti kuitua, mikä saattaa jonkin verran lisätä ulosteen määrää. Tätä ei tule sekoittaa ruoan huonosta sulavuudesta johtuvaan ulosteen heikentyneeseen laatuun. Riittävä kuitujen saanti on tärkeää suoliston hyvinvoinnille.

Q9: Pystyykö koirani hyödyntämään kaikki ravinteet kasviperäisestä ruoasta?

Kasviperäinen ruoka, jossa on merkintä täysravinto, sisältää kaikki koirasi päivittäin tarvitsemat ravinteet oikeassa suhteessa. Tällaista ruokaa käyttäessäsi voit olla varma, että koiran ruokavalio on terveellinen ja tasapainoinen. Kasviperäiset raaka-aineet on käsitelty niin, että ne sulavat hyvin ja niistä saatavat ravinteet imeytyvät tehokkaasti. Toisinaan kasviperäisen ruoan korkeamman kuitupitoisuuden aikaansaama ulosteen määrän lisääntyminen tulkitaan huonoksi sulavuudeksi. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan ulosteen määrän lisääntyminen liittyy kuitupitoisuuden nousuun, riippumatta siitä, että muut ravintoaineet imeytyvät tarkoituksenmukaisesti.

Q10: Eikö koirani tarvitse jonkin verran lihaa ravitsemustarpeidensa täyttämiseksi?

Koirasi ei tarvitse lihaa ravitsemustarpeidensa täyttämiseksi. Vaikka koirat ovat perimältään petoeläimiin kuuluvia sekasyöjiä, niiden aineenvaihdunta on hyvin joustava ja ne pystyvät syntetisoimaan tarvitsemansa ravinteet kasviperäisistä raaka-aineista.

Elimistö ei erottele ravintoaineita sen perusteella, ovatko ne kasvi- vai eläinperäisestä lähteestä. On tärkeää ymmärtää, että elimistön solut tarvitsevat ravinteita, kuten aminohappoja, rasvahappoja, vitamiineja ja mineraaleja toimiakseen ihanteellisesti. Ruokien valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden täytyy sisältää tarvittuja ravinteita oikeassa suhteessa.

Q11: Voiko kasviperäisen ruokavalion käytöstä olla koiralle erityistä hyötyä?

Tietyissä tapauksissa kasvisperäisen ruokavalion käyttö voi tuoda terveyshyötyjä.

Joillain roduilla esimerkiksi on alttius muodostaa virtsakiviä, joiden taustalla on geneettinen virhe näiden koirien kyvyssä käsitellä ruoan sisältämiä puriineja aineenvaihdunnassaan. Puriineja on lähtökohtaisesi runsaammin eläinperäisissä kuin kasviperäisissä raaka-aineissa ja näiden koiren kohdalla kasvisperäisen ruoan suosiminen voi auttaa vähentämään virtsakivien muodostumisen riskiä.

Myös ruoka-aineallergioihin löytyy joskus paremmin siedettyjä vaihtoehtoja kasviperäisistä proteiineista.

Q12: Mutta koirillahan on lihansyöjän hampaat?

Koiran hampaiston rakenne noudattaa yleisesti ottaen petoeläimen hampaiston tunnuspiirteitä, esimerkiksi raateluun sopivien kulmahampaiden osalta. Koiralla on kuitenkin selvästi esimerkiksi kissaa enemmän jauhamiseen sopivia väli- ja poskihampaita, mikä viittaa niiden sopeutumiseen joustavampaan ruokavalioon. Koiralla hampaita onkin 42, siinä missä kissalla niitä on vain 30.

Kun koiraa ruokkii kuivaruoalla, se käyttää hampaitaan samalla tavalla olipa nappulan sisältö kasvi- tai eläinperäistä. Purukaluston kannalta ei ole siis eroa siinä, onko nappulassa lihaa, sillä sen koostumus on valmistusprosessin seurauksena sama.

Q13: Entä tauriini?

Tauriini on aminohappo, jota ravitsemuksellisilta tarpeiltaan puhtaat lihansyöjät (kuten kissat) tarvitsevat ruokavaliostaan. Koirien puolestaan tiedetään voivan tuottaa tarvitsemansa määrän tauriinia maksassaan, kunhan ruokavaliossa on riittävästi tauriinin synteesiin tarvittavia rakennusaineita (metioniini ja kystiini -aminohappoja).

Q14: Soveltuuko kasviperäinen ruokavalio kaikille koirille?

Yleisesti ottaen, kun kasviperäinen ruokavalio on täysravintoa ja huolellisesti suunniteltu kattamaan koiran päivittäinen ravintoaineiden tarve, se on koiralle hyvin sopivaa ruokaa.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ole olemassa ruokavaliota, joka olisi täydellinen vaihtoehto kaikille koirille, oli sitten kyseessä kasvi- tai eläinperäinen kuivaruoka, raakaruokinta tai vaikkapa kotiruoka. Oleellista on seurata koiran vointia valitulla ruokavaliolla ja tehdä muutoksia tarpeen mukaan.

Mikäli koiralla on hyvä ruokahalu, se on reipas ja aktiivinen, turkki kiiltää ja ulostetta tulee kohtuullisesti, ruokavalion voi tulkita sopivan kyseiselle koiralle.

Posted on by

Ympäristöystävällinen koira valitsee ruokansa tarkkaan

Ympäristöystävällinen koira valitsee ruokansa tarkkaan

Juttu julkaistu yhteistyössä Kuono.fin kanssa. 

Yhä useampi koiranomistaja on kiinnostunut karvakuonoisen perheenjäsenensä ympäristövaikutuksista. Yli puolet koiran muodostamista päästöistä syntyy sen popsimasta ravinnosta. Siksi sillä, mitä ruokakuppiin pistää, on merkitystä myös ympäristön kannalta. Selvitimme, millaisia valintoja koiranomistaja voi tehdä pienentääkseen koiransa hiilitassunjälkeä.

Suomessa on noin 700 000 koiraa ja määrä kasvaa koko ajan. Kissat mukaan laskien lemmikkejä on noin 1,5 miljoonaa, ja lemmikkieläinten ilmastovaikutuksen arvioidaan olevan noin prosentti koko Suomen päästöistä.

Koska koirien ravinto koostuu yleensä enimmäkseen lihasta ja muista eläinperäisistä raaka-aineista, nousee koirankupin sisältö suurimmaksi päästöjen aiheuttajaksi koiran elämässä. Hiilitassunjäljen suuruuteen vaikuttaa muun muassa, minkä kokoinen koira on ja paljonko se syö.

– Keskiverto koira tarvitsee energiaa vain puolet siitä mitä ihminen, mutta syö silti yhtä paljon eläinperäistä ravintoa, kertoo vastuullisuusasioista vastaava, operatiivinen johtaja Sini Saalasti kotimaiselta Alvar Petiltä. Pohjoismaisista raaka-aineista nollapäästönappuloita valmistava Alvar huomioi toiminnassaan niin koiran hyvinvoinnin kuin tuotteidensa ympäristövaikutukset.

Pääravinnon lisäksi esimerkiksi koulutuksessa käytetyt namit ja muut herkut, tarvikkeet sekä eläinlääkärissä käynnit ja harrastukset kasvattavat koiran hiilitassunjälkeä.

– Koiranomistaja voi pohtia, tarvitseeko kaikkia tarvikkeita hankkia uutena tai voisiko harrastuksiin kauas autolla kulkemisen sijaan lenkkeillä koiran kanssa lähimaastossa, Saalasti sanoo.

– Tehokkaimmin koiransa päästöjä voi kuitenkin pienentää miettimällä, mitä koiralle syöttää.

Alvar-1

Raaka-aineilla on eniten vaikutusta

Suurin osa koiranruoan päästöistä muodostuu raaka-aineista. Päästöjen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi, mitä raaka-aineita käytetään ja mistä asti ne kuljetetaan. Koiranmuona, jossa käytetään suuripäästöistä nautaa ja kaukaa tuotua riisiä, on huomattavasti saastuttavampi vaihtoehto kuin kanasta ja lähellä tuotetusta viljasta tehty ruoka.

Alvarilla raaka-aineiden osuus ruoan hiilijalanjäljessä on noin 70 prosenttia. Alvarin nappuloissa käytetään muun muassa siipikarjatuotannon sivuvirtoja, Itämerestä pyydettyä villisilakkaa ja pohjoismaista kauraa.

– Koiranruokia markkinoidaan paljon mielikuvilla ja usein käytetään jopa pihvin kuvia. Ei ole järkeä käyttää kaikkein parhaimpia, ihmisille kelpaavia raaka-aineita koiranruoassa. On parempi hyödyntää sivutuotteet elintarviketeollisuudesta tai esimerkiksi silakkaa, jonka koko saalista ei käytetä ihmisravinnoksi.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

Toiseksi suurin koiranruoan päästöjen aiheuttaja on kuljetukset. Alvarilla kuljetusten päästöjen osuus on noin 15 prosenttia, kun kuljetusmatkat on pyritty minimoimaan.

– Tuotteet tulevat tehtaaltamme Tanskasta varastoon Turkuun ja kuljetetaan siitä suoraan kuluttajille. Välistä jää pois muut välivarastot, jakelukeskukset ja matkat kauppojen hyllyille, Saalasti kuvailee.

Loput päästöistä syntyvät valmistuksesta, pakkausmateriaaleista ja varastoinnista. Alvarilla näiden päästöt pidetään kurissa käyttämällä valmistuksessa uusiutuvaa, tuulivoimalla tuotettua sähköä, valitsemalla pakkausmateriaaleiksi kierrätettävää paperia sekä pitämällä tuotantoerät pieninä. Lisäksi nollapäästönappuloiden hiilijalanjälki on kompensoitu.

Siiri -westielle annetaan kädestä muikun päätä.

Alvarin Hukkaherkku-pussista löytyy kotimaisia kuivattuja muikunpäitä.

Valitse ainakin pääravinto harkiten

Ympäristötietoisen koiranomistajan kannattaa erityisesti siis valita koiransa pääravinnon raaka-aineet mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi. Valintaa tehdessä täytyy aina muistaa myös, mikä omalle koiralle sopii ja mahdolliset eläinlääkärin määräämät erikoisruokavaliot.

Suositusten mukaan koiran päivittäisestä energiansaannista noin kymmenesosa voi olla jotain muuta kuin pääasiallista koiranruokaa. Koiralle voi tarjota omia ruoantähteitä, jos ne ovat koiran vatsalle sopivia, ja samalla oma ruokahävikki pienenee.

– Myös palkkaamisessa käytettävien herkkujen raaka-aineet voi valikoida ympäristö mielessä pitäen. Herkkuina voi käyttää hukka- ja jäännöspaloista valmistettuja tuotteita tai vaikka eri nappulaa kuin koira muuten syö, esimerkiksi vegenappulaa, Saalasti vinkkaa.

Tiesitkö, että Kuonon yhteistyökumppanin Alvarin sivuilta voit laskea ruokasuosituksen omalle koirallesi ja tilata maistiaiset vain kahdella eurolla? Kokeile itse.

Koiranruokapakettia kannattaa tarkastella ostopäätöstä tehdessä, mutta koska koiranruoan pakkausmerkintöihin ei ole tarkkoja vaatimuksia, voi muun muassa tieto raaka-aineiden alkuperästä tai selvät merkinnät lihapitoisuudesta puuttua.

Jos valinta mietityttää, kannattaa myös tutustua koiranruokavalmistajan nettisivuihin ja katsoa, kuinka avoimesti siellä kerrotaan toiminnasta. Saalasti toivoo koira-alan toimijoilta ja koiranruoanvalmistajilta lisää avoimuutta tuotteista ja niiden alkuperistä. Nopeasti kasvavalla alalla myös ympäristöarvot tulisi ottaa olennaisesti huomioon, jotta koiranomistaminen on jatkossakin mahdollista ilman huonoa omaatuntoa.

– Haluamme, että koiran omistamisen tuottamasta ilosta voi jatkossakin nauttia. Koiran ei tarvitse olla valinta ympäristöä vastaan.

Teksti ja kuvat: Niina Kinnunen

Posted on by

Mitä huomioida herkkäihoisen koiran ruokinnassa?

Herkkäihoisen koiran ruokinta

Ravitsemuksella on valtava merkitys koiran ihon ja turkin hyvinvointiin. Oikea ravintoaineiden saanti tukee ihon uusiutumista ja kosteustasapainon säilymistä – hilliten ihon ja tassujen punoitusta ja kutinaa. Myös karva kasvaa ja turkki kiiltää, kun ruokavalio on kohdillaan. Tässä eläinlääkärimme Hennan huomiot herkkäihoisen koiran ruokintaan!

Oikeanlaisesta ruokavaliosta voi löytyä apu monenlaisiin erityis- tarpeisiin ja herkkyyksiin. Mikäli koiralla on kuiva iho, koiran turkki hilseilee tai koira nuolee tassujaan, voi ruokavalion tarkistaminen olla paikallaan. Oireiden pitkittyessä tai muuten selvästi vaivatessa koiraa tulee aivan ensimmäiseksi kuitenkin hakeutua eläinlääkärin tarkastukseen ja varmistaa, ettei kyse ole mihinkään sairauteen liittyvästä oireesta.

Ihon ja turkin hyvinvoinnin tukeminen ravitsemuksella

Kun mahdolliset sairaudet on poissuljettu, kuivaa ja kiillotonta turkkia ja hilseilevää ihoa kannattaa ravita laadukkaalla ruoalla. Ruoassa tulee olla muun muassa:

✔️ Runsaasti proteiinia karvankasvun ja ihon uusiutumisen tueksi

Jopa kolmasosa koiran päivittäisestä proteiinintarpeesta kuluu ihon uusiutumiseen ja karvan kasvuun. Niinpä ruoan riittävä proteiinipitoisuus on tärkeä osa ihon ja turkin hyvinvoinnin tukemista.

Yksittäisistä aminohapoista, eli proteiinin rakennuspalikoista, erityisesti metioniinia ja kysteiiniä tarvitaan karvan ja ihon tärkeimmän proteiinin, keratiinin synteesiin.

✔️ Omega-rasvahappoja ihon kosteustasapainon parantamiseksi ja hillitsemään ihon ärtymistä

Omega-rasvahapot säilyttävät ihon kimmoisuuden ja kosteuden sekä turkin kiillon.

  • Omega-6-rasvahapot ovat tärkeä osa ihon rakenteellisia rasvoja ja erityisesti linolihappo yhdessä hivenaine sinkin kanssa mm. lisää karvan kiiltoa.
  • Omega-3 rasvahapoista kalaöljyn EPA- ja DHA voivat mm. auttaa vähentämään ihoärsytystä tulehdusta lievittävien ominaisuuksiensa ansiosta.

✔️ Vitamiineja ja antioksidantteja

A-vitamiini tukee ihon uusiutumista ja vähentää hilseilyä, B-ryhmän vitamiinit tukevat ihon rasvakerroksen uusiutumista – ja antioksidantit suojaavat ihosoluja hapettumisstressin vaikutuksilta.

Näitä ravintoaineita tulee luontaisesti lukuisista eri raaka-ainelähteistä, esimerkkinä mm. runsaasti B-vitamiineja sisältävä panimohiiva ja A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja, sisältävät marjat ja yrtit.

✔️ Ihon ja turkin hyvinvointia tukevia mineraaleja

  • Hivenaineista sinkkiä tarvitaan mm. ihovaurioiden paranemiseen ja kuparia karvan väripigmentin tuotantoon. Kupari tukee karvan pigmentin muodostumista.

Alvarin nappulat on täydennetty lisätyillä vitamiineilla ja mineraaleilla, kuten sinkillä, joka on resepteissä hyvin imeytyvässä muodossa, sinkkikelaattina.

Sopivan ruoan löytäminen

Helpointa on valita koiralle laadukas valmisruoka, jonka resepti on kehitetty ihon hyvinvointia silmällä pitäen. Toisinaan esimerkiksi kalaöljystä voi olla lisähyötyä ihon tukemiseen.

On hyvä huomioida, että ruokavalion muutos näkyy koiran iholla viiveellä. Näkyviä muutoksia havaitaan usein vasta noin parin kuukauden käytön jälkeen, kun iho uusiutuu ja uusi karva alkaa kasvaa.

Posted on by

Leikatun koiran ruokinta

Leikatun koiran ruokinta

Kastraatio- tai sterilaatioleikkaus aiheuttaa koiran elimistössä hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat sen ruokintaan – tässä eläinlääkärimme Hennan huomiot leikatun koiran ruokintaan!

1. Energiansaanti

Sterilaatio- tai kastraatioleikkaus on eräs ylipainon riskitekijöistä, sillä leikatun koiran energiatarve pienenee ja aineenvaihdunta hidastuu. Energiansaantiin tulee siispä kiinnittää huomiota, ja siihen voi vaikuttaa:

  • Vaihtamalla täysravinto vähemmän kaloreita sisältävään ruokaan tai pienentämällä annoskokoa
  • Rajoittamalla herkkujen ja ruoantähteiden antamista sekä huomioimalla niiden tuoma energia koiran päivittäisessä ruokinnassa

Koiran energiantarve riippuu suuresti myös sen aktiivisuudesta, ja kaikkien Alvarin ruokien annostaulukoissa esitetäänkin suositusannostelut eri aktiivisuustasoille leikkaus huomioiden. On silti tärkeää seurata koirasi kehonkuntoa ja painoa, ja mukauttaa ruokintaa tilanteen mukaan.

2. Kylläisyydentunne

Hormonaalisten muutosten johdosta koiran ruokahalu voi leikkauksen jälkeen kasvaa. Samalla annoskoon pienentäminen voi luonnollisesti vähentää koiran kylläisyydentunnetta. Apua “jatkuvaan nälkään” voi saada runsaammin ravintokuitua sisältävästä ruoasta.

Kuidut laimentavat ruoan kaloripitoisuutta, jolloin annoskoko voi olla suurempi. Kuitupitoinen ruoka siis täyttää vatsaa tuomatta ylimääräistä energiaa. Tietyt kuidut, kuten psyllium voivat myös hidastaa mahalaukun tyhjentymistä, pitäen “masun täynnä” pitempään ruokailujen jälkeen.

3. Ravintoaineiden saanti

Ruoan annostelussa on tärkeää pysyä annostelutaulukon rajoissa, jotta koira saa päivittäin riittävästi kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita, kuten proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Jos tuntuu, että koiran energiansaannin rajoittamiseksi olisi tarve pienentää annoskokoa selvästi vähemmän kaloreita sisältävään tuotteeseen. Tällöin annoskoko voidaan pitää suurempana, ja ravintoaineiden saanti pysyy suositusten mukaisena.

Tutustu vähäkalorisiin resepteihimme!

Posted on by

Koiranruoan pääraaka-aineilla on väliä

Koiranruoan pääraaka-aineilla on väliä!

Raaka-aineilla on suuri merkitys koiranruoan päästöihin: Alvarin nappuloissa 74% ilmastokuormituksesta muodostuu nimenomaan raaka-aineista. Jos emme olisi valinneet ainesosia, joiden tuotanto on kestävää ja tapahtuu lähellä, olisi niiden osuus luonnollisesti vielä suurempi. Pureuduimme aiheeseen esimerkin kautta.

Mitä laskimme ja miten?

Loimme kaksi kuvitteellista tyypillistä koiranruokareseptiä. Tarkastelimme näiden avulla tilannetta, joissa vain koiranruoan pääraaka-aineet muuttuvat. Muutoin reseptit sisältävät samassa suhteessa kaikkia muita raaka-aineita. Näin saamme eri raaka-aineiden aiheuttaman ilmastokuormituksen eron olettamalla, että muu tuotantoprosessi, kuljetusmatkat tehtaalta, pakkausmateriaalit, jakelutapa jne. pysyvät samana. Laskimme reseptien raaka-aineiden hiilidioksidipäästöt grammoina hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) per kilo koiranruokaa. Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta ja jota käytetään hiilijalanjäljen suuruuden ilmoittamiseen.

Vertasimme reseptejä keskenään sekä tuoreesta lihasta että lihajauhosta tehtynä, sillä molempia käytetään koiranruokateollisuudessa. Ravintoainesisältö pysyy molemmin tavoin käytettynä samana.

Lähteinä käytimme hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen UseLessin meidän resepteistämme tekemän koiranruoan hiilijalanjälkilaskennan tuloksia, heidän laskelmiensa tieteellisiä artikkeliviitteitä sekä muutamia ylimääräisiä tutkimuksia. Esimerkiksi lihajauhon hiilijalanjäljessä olemme huomioineet jauhontekoprosessin vaikutuksen.

Tulokset

Nauta-riisi-reseptin hiilijalanjälki on 1.7-kertainen kana-kaura-reseptiin verrattuna. Naudan ilmastokuormitus kilossa esimerkkireseptiä on 448 g CO2e, kanan 350 g CO2e. Riisin kuormitus on 720 g CO2e, kun taas kauran 270 g C02e.

CO2e comparison-02
CO2e comparison-03

Päästöarvo liha- ja kananlihajauholle on laskettu olettaen, että käytettävä raaka-aine on ns. kolmannen kategorian sivutuotetta, eli elintarviketuotantoon teurastetun eläimen ruhosta saatavia osia, mitkä eivät päädy ihmisten ruoaksi. Tällaisessa laskennassa raaka-aine saa taloudellisen allokaatioarvon, joka on pieni prosentuaalinen osuus lihantuotannon kokonaispäästöistä.

Osa koiranruokavalmistajista markkinoi ruokiaan “human grade”-tasoisina, jolloin käytetty liha ei ole elintarviketuotannon sivuvirtaa. Tällöin raaka-aineen päästöt ovat merkittävästi suuremmat: esimerkiksi tuoreen naudanlihan päästöt ovat keskimäärin lähes 9-kertaisia broileriin verrattuna, puhumattakaan erosta käyttämäämme kananlihajauhoon.

CO2e comparison-08
CO2e comparison-04

Mitä muuta Alvar tekee kuin raaka-ainevalintoja?

Me Alvarilla olemme luoneet koko toimintamallimme mahdollisimman ilmastoystävälliseksi. Raaka-ainevalintojen lisäksi teemme valinnat ympäristö edellä esimerkiksi jakelumallin, kuljetusmatkojen sekä pakkausmateriaalien osalta. Nämä ansaitsevatkin ihan oman artikkelinsa!

Lue lisää Alvarin ilmastotyöstä täältä.

Lisätietoa laskelmien taustaksi

  • Laskemamme reseptit ovat kuvitteellisia esimerkkejä ja arvioita.
  • Eläinperäisten proteiinien hiilijalanjäljet sisältävät myös eläimen syömän rehun aiheuttaman hiilijalanjäljen.
  • Raaka-aineilla on muitakin ympäristövaikutuksia kuin tuotannon ja prosessoinnin aiheuttama ilmastovaikutus, jota tässä esimerkissä avaamme.
  • Osalla koirista voi olla raaka-aineherkkyyksiä tai allergioita, joiden vuoksi esimerkiksi kanareseptin valitseminen ei ole mahdollista.
  • Eri tuotteiden elinkaarianalyysien tulokset ja hiilijalanjälkikertoimet voivat vaihdella esimerkiksi erilaisten rajausten ja lähtötietojen mukaan.
Posted on by

Nollapäästönappulat: ainesosat avattuna

Nollapäästönappuloiden raaka-aineet avattuna

Olipa kyse ihmisten tai koirien ruoasta, ainesosaluettelot voivat joskus olla kimurantteja ja tuntua tarpeettoman pitkiltä. Alvar Petin tuotekehityksen keskeinen teesi on tarvelähtöisyys – emme halua laittaa nappuloihin mitään tarpeetonta.

Tässä artikkelissa avaamme, mitä ainesosamme ovat ja miksi käytämme niitä.

🌱 Hernetärkkelys

Herneestä jauhamalla erotettu ja kuivattu tärkkelys. Hyvin vähän kosteutta sisältävän tärkkelyksen etuna on tasalaatuinen koostumus ja ravinteiden vakioitu pitoisuus, puhtaus ja hygieenisyys. Luontaisesti gluteeniton, maittava, hyvin imeytyvän hiilihydraatin lähde pitää myös nappulan muodossaan. Sisältää myös jonkin verran proteiinia.

🐟 Kalajauho

Ihmisten ruokapöytään päätymättömästä kokonaisesta tuoreesta villikalasta (silakka ja kilohaili) jauhamalla, kuivaamalla ja kuumentamalla valmistettava raaka-aine. Hyvin vähän kosteutta sisältävän kalajauhon etuna on tasalaatuinen koostumus ja ravinteiden vakioitu pitoisuus. Analyysein varmistetaan paitsi ravintoaineiden määrät, myös raaka-aineen sulavuus.

Kalajauho on erinomainen proteiinin ja aminohappojen lähde, joka tuo ruokaan myös mm. runsaasti välttämättömiä rasvahappoja sekä kivennäisaineita.

🐠 Lohiöljy

Lohiöljy on arvokas omega 3-rasvahappojen lähde. Erityisen tärkeitä lohiöljystä saatavia rasvahappoja ovat pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, EPA (eikosapentaeenihappo) ja DHA (dokosaheksaeenihappo). Näillä rasvahapoilla katsotaan olevan mm. tulehdusreaktiota hillitseviä ominaisuuksia, ja niillä on lukuisia tehtäviä eri puolilla elimistöä, kuten ihon, nivelten, suoliston ja aivojen hyvinvoinin tukena.

🐔 Kana

Kanajauho

Raaka-aine valmistetaan jauhamalla, kuivattamalla ja kuumentamalla elintarviketuotannon sivuvirtoina syntyvät, ihmisten ruokapöytään kelpaamattomat osat (kuten sisäelimet, luut ja rustot).

Hyvin vähän kosteutta sisältävän kanajauhon etuna on tasalaatuinen koostumus, ravinteiden vakioitu pitoisuus ja korkea hygienia. Ennen käyttöä raaka-aineesta varmistetaan laboratorioanalyysein ravintoaineiden, kuten aminohappojen ja kivennäisaineiden, määrät sekä myös raaka-aineen sulavuus. Näin valmiissa kuivaruoassa on aina oikeassa suhtessa haluttuja ravinteita helposti elimistön hyödynnettävissä.

Kanajauho on erinomainen proteiinin ja vältämättömien aminohappojen lähde ja tuo ruokaan myös jonkin verran rasvaa, rasvaliukoisia vitamiineja ja kivennäisaineita.

Kanarasva

Kanajauhon valmistuksessa erotettava rasva, joka tuo ruokaan kaloreita ja välttämättömiä omega-rasvahappoja. Erikseen reseptiin lisättävä kanarasva myös lisää ruoan maittavuutta.

Kanaliemi ja kananmaksa

Erityisesti maittavuutta tuovia, rasvaa ja proteiinia sisältäviä, kanaraaka-aineita.

🌾 Kaura

Kaura on vatsalle lempeä hyvinsulavan hiilihydraatin lähde ja tuo ruokaan myös kuituja, rasvahappoja ja jonkin verran proteiinia.

Kauran sisältämällä liukoisalla kuidulla, betaglukaanilla, katsotaan olevan suotuisia vaikutuksia mm. suoliston hyvinvointiin, verensokerin säätelyyn ja elimistön immuunipuolustukseen. Kaurasta saatava omega-6-rasvahappo, linolihappo, on koiralle välttämätön rasvahappo.

Kuorittu kaura

Kuorittu kaura on hyvinsulavan hiilihydraatin lähde ja siinä on lisäksi kokonaista kauraa korkeampi energia-, rasva- ja valkuaisainepitoisuus. Kuoritun kauran kokonaiskuidun määrä on pienempi, mutta se sisältää hyödyllistä beta-glukaania kuten kokonainen kaura. Korkeamman rasvapitoisuuden ansiosta myös välttämättömien omega-6-rasvahappojen pitoisuus on kuoritussa kaurassa runsas.

🌾 Ohra

Ohra on hitaasti sulava hiilihydraatin lähde ja tuo ruokaan myös kuituja. Ohran sisältämällä liukoisalla kuidulla, betaglukaanilla, katsotaan olevan suotuisia vaikutuksia mm. verensokerin säätelyyn ja elimistön immuunpuolustukseen. Ohra onkin hyvä hiilihydraatin lähde painonhallintaan.

🍺 Panimohiiva

Panimoprosessin sivutuote, kuivattu panimohiiva on luontainen B-vitamiinien lähde, ja sisältää runsaasti koliinia, joka on tärkeää solukalvojen eheydelle ja tarpeellinen lukuisissa aineenvaihdunnan prosesseissa. Panimohiiva on myös hyvin maittava ruoan lisä. Kuivaruoassa käytetty panimohiiva on epäaktiivista eikä siis aiheuta käymistä.

🌿 Pellava

Pellava on tärkeä omega-3-rasvahappojen, erityisesti alfa-linoleenihapon (ALA) lähde. ALA on koirille välttämätön rasvahappo, eli sitä tulee saada ruokavaliosta. ALA:sta muodostuu elimistössä muita pidempiketjuisia rasvahappoja ja se on tärkeä mm. ihon ja aivojen hyvinvoinnin tukena. Pellava sisältää myös suolistolle hyödyllisiä kuituja ja jonkin verran proteiinia.

🥔 Perunatärkkelys

Jauhetusta perunasta erotettu ja kuivattu tärkkelys. Hyvin vähän kosteutta sisältävän tärkkelyksen etuna on tasalaatuinen koostumus ja ravinteiden vakioitu pitoisuus, puhtaus ja hygieenisyys. Luontaisesti gluteeniton, hypoallerginen ja maittava hyvin imeytyvän hiilihydraatin lähde pitää myös nappulan muodossaan.

🦠 Prebiootit

Toisin kuin probiootit, prebiootit eivät siis ole eläviä bakteereita, vaan hyödyllisille suolistobakteereille tärkeää ravinnetta.

Prebioottien käynnistämän toivotun käymisreaktion lopputuotteena syntyvät lyhytketjuiset rasvahapot ravitsevat paksusuolen pintasolukkoa, lisäten näin suolen limakalvon hyvinvointia.

Frukto-oligosakkaridi (FOS)

Kasvilähteistä eristetty imeytymätön sokeri, fruktaani. Ravintokuituihin luokiteltava FOS on prebiootti, joka tukee tasapainoisen suolistoflooran muodostumista.

Juurikaskuitu

Sokerijuurikkaasta sokerituotannon sivuvirtoina saatava prebioottinen, käymiskelpoinen kuitu, joka tukee suoliston hyvinvointia.

Mannaanioligosakkaridi (MOS)

Hiivan seinämäsoluista eristetty suoliston hyvinvointia tukeva ainesosa, ns. prebiootti. MOS:in on tutkittu myös tukevan suolistolähtöistä immunitettia.

💦 Rypsiöljy

Rypsiöljy on tärkeä omega-6 ja omega-3-rasvahappojen, erityisesti koirille välttämättömien linolihapon (LA) ja alfalinoleenihapon (ALA) lähde. Välttämättömiä rasvahappoja koiran tulee saada ruokavaliostaan ja niistä muodostuu elimistössä muita, pidempiketjuisia rasvahappoja. Rasvahapoilla on elimistössä monia tärkeitä tehtäviä.

🦆 Siipikarjaproteiini

Alvarin nappulassa käytetty siipikarjaproteiini sisältää kalkkunaa, ankkaa ja kanaa. Raaka-aine valmistetaan jauhamalla, kuivattamalla ja kuumentamalla elintarviketuotannon sivuvirtoina syntyvät, ihmisten ruokapöytään kelpaamattomat osat (kuten sisäelimet, luut ja rustot).

Hyvin vähän kosteutta sisältävän siipikarjaproteiinin etuna on tasalaatuinen koostumus ja ravinteiden vakioitu pitoisuus. Analyysein varmistetaan paitsi ravintoaineiden määrät, myös raaka-aineen sulavuus.

Siipikarjaproteiini on erinomainen proteiinin ja vältämättömien aminohappojen lähde. Siipikarjaproteiinin kivennäispitoisuus on matalampi kuin kanajauhon, siksi se on tärkeä proteiininlähde tuotteissa, missä kivennäispitoisuutta halutaan madaltaa.

🌱 Soijaproteiini

Soijaproteiinia saadaan soijapapujauheesta, josta on poistettu kuoret ja öljy sekä suurin osa hiilihydraateista. Tämän käsittelyn ansiosta soijaproteiini on erittäin hyvin sulava, runsaasti proteiinia sisältävä raaka-aine. Soijaproteiinin kokonaisproteiinipitoisuus on korkeampi kuin muilla yleisesti käytetyillä kasviproteiinilähteillä, kuten maissi-, herne- tai perunaproteiinilla. Soijaproteiini myös sisältää kaikki koiran tarvitsemat välttämättömät aminohapot.

Posted on by

Voinko syöttää ruoantähteet koiralleni?

Voinko syöttää ruoantähteet koiralleni?

Olemme hyötykäyttäneet elintarviketuotannon sivuvirtoja Alvarin nappuloissa. Voiko hävikkilogiikkaa soveltaa kotikeittiössä?

Hukkaan heitetty ruoka lienee kotitalouksien päästöistä turhauttavimpia – arviolta jopa 6% kotiin ostetusta ruoasta päätyy roskiin tuottaen Suomessa vuosittain 250 miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa kasvihuonepäästöjä (Luonnonvarakeskus). Joten mitä jos ruoantähteet syöttää koiralle, siinähän voittaisivat kaikki?

Ennen tähteiden hyötykäyttöä koiran ruokkimiseen on kuitenkin hyvä muistaa muutama vinkki!

Korkeintaan 10% “jotain muuta”

Nyrkkisääntönä voi pitää, että täysravintoa syövän koiran ruokavaliosta herkkujen ja ruoantähteiden osuuden tulisi jäädä alle 10 % kokonaisenergiansaannista. Osuudessa voi toki olla hieman päivittäistä vaihtelua, mutta tätä suuremman osuuden katsotaan olevan mahdollinen riski tasapainoiselle ravintoaineiden saannille.

Liika on.. liikaa.

Suuri määrä ruoantähteitä ja herkkuja voi nostaa myös koiran energiansaannin liian korkeaksi, altistaen koiran painonnousulle ja sitä seuraaville terveysongelmille. Vaikka puuronjämät näyttäisivät kattilanpohjalla vähältä, voi niiden energiamäärä koiran päivittäiskulutukseen verratessa olla yllättävän paljon!

Vain koiralle soveltuvia tähteitä

Kaiken koiralle annetun ruoan tulee tietenkin myös olla sille sopivaa. Koirasta riippuen esimerkiksi hyvin rasvaiset ja/tai mausteiset ruoat voivat laittaa mahan sekaisin ja jotkin ihmisten ruoka-aineet ovat koiralle selvästi haitallisia. Tällaisia ovat mm. sipuli, suklaa (kaakao), leivontahiivaa sisältävä taikina, tietyt pähkinät, erityisesti macadamiapähkinät, viinirypäleet ja rusinat sekä kaikki ksylitolilla makeutetut tuotteet. Hyvin suolaiset ruoat voivat myös aiheuttaa mm. pahoinvointia.

Ruokahävikin minimointi istuu Alvarin eetokseen kuin kirsu kuonoon, mutta ennen kuin epäilemättä innokas nelijalkainen perheenjäsen osallistetaan talkoisiin perheen ruokahävikin vähentämiseksi tulee tietää, mitä ruokia on turvallista antaa ja minkä verran.