Posted on Jätä kommentti

Koiranruokaa Prisman hyllyltä – ja muualtakin

Alvarin ympäristöystävällistä premium-koiranruokaa saa nyt myös valikoitujen ruokakauppojen hyllyiltä! Alvar-koiranruokia ylpeänä tarjoilee:

  • Prisma (74 myymälää)
  • K-Citymarket (3 myymälää)
  • Prisma Rauta (5 myymälää)
  • Odan virtuaaliset lemmikkikäytävät.

Joko olet bongannut Alvareita kaupasta ja napannut ostoskärryyn? Löydät alempaa tarkemmat saatavuustiedot.

Miksi toimme Alvarit ruokakauppoihin?

Koiran päästöistä suuri osa muodostuu ruokakupilla. Koiran ruokavaliovalinnoilla voi siten merkittävästi vaikuttaa sen ilmastokuormitukseen! 💚 Olemme minimoineet, laskeneet ja kompensoineet Alvarin kuivaruokien CO2-päästöt: vaihtamalla keskivertoruoan Alvarin ruokiin pienennät koirasi hiilitassunjälkeä 84%.

Siinä missä monille verkosta ostaminen, kotiinkuljetus ja jatkuva tilaus on ylivertaisen kätevää, voi toisille olla helpoin ostaa koiranruoat oman kauppareissun yhteydessä.

Kiinteänä osana kasvustrategiaamme haluamme tarjota mahdollisimman monelle koiranomistajalle tavan hankkia koiralleen Alvarin Nollapäästönappuloita ja näin helpon tavan vaikuttaa oman koiran hiilitassunjälkeen.

Mitä Alvarin tuotteita kaupoista löytyy?

Ruokakauppojen hyllyiltä löydät alkuun rajatun valikoiman Alvar-tuotteita monenlaisen koiran tarpeisiin:

Valikoimassa voi olla myymäläkohtaista vaihtelua.

Mistä ruokakaupoista Alvareita saa?

Kauppakohtaisissa valikoimissa voi olla eroja, joten jos sinulla on jokin tietty tuote mielessä, kannattaa saatavuus tsekata etukäteen:

  • Prisma – saatavuustiedot täällä
  • K-Citymarket – saatavilla tällä hetkellä KCM Kupittaa, KCM Jumbo ja KCM Tammisto
  • Oda – saatavuustiedot täällä

Lisäksi teemme yhteistyötä muutamien muiden pienempien jälleenmyyjien kanssa. Koko valikoiman löydät aina Alvarin omasta verkkokaupasta. ✅

Toivo Alvareita lähikauppasi valikoimaan!

Kaipaatko Alvareita lähikauppasi hyllyyn? Haluatko auttaa meitä kasvamaan? Voit jättää tuotetoiveen kauppaasi, jotta siellä tiedetään että toivottu tuote uupuu valikoimista:

S-ryhmän tuotetoiveet:

K-ryhmän tuotetoiveet:

Toivotko Alvareita myyntiin muualle? Tai omistatko pienen myymälän, jonka valikoimaan Alvarit voisivat sopia? Kerro meille: hello@alvarpet.com!

Posted on

Mitä huomioida herkkävatsaisen koiran ruokinnassa?

Vinkkejä herkkävatsaisen koiran ruokintaan

Koiran ruoansulatusongelmat hankaloittavat arkea, ja joskus niiden juurisyytä voi olla vaikea selvittää. Herkkä vatsa vaatii mm. hitaita muutoksia ja hyvin sulavia kuituja. Tässä blogitekstissä eläinlääkärimme Henna kertoo, mitä huomioida herkkävatsaisen koiran ruokinnassa.

Ruoan hyvä sulavuus

Yksi tärkeimmistä ruoansulatuskanavan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöitä on ruoan sulavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että syöty ruoka on helposti ruoansulatuskanavan entsyymien pilkottavissa, ja ravintoaineet imeytyvät tehokkaasti.

Sulavuuteen vaikuttavat mm. käytettyjen raaka-aineiden laatu ja reseptin kokonaisuus. Raaka-aineiden sulavuutta voidaan parantaa erilaisin käsittelymenetelmin, kuten kuumennuksella, joka muuttaa raaka-aineen rakennetta helpommin sulavaan muotoon (kotikeittiövertauksena vaikkapa perunan keittäminen).

Hyvin sulavaa ruokaa syövän koiran kakka on pääosin kiinteää ja sitä tulee kohtuullinen määrä.  Alvarin ruokiin on valittu mahdollisimman hyvin sulavia raaka-aineita.

Musta labradorinnoutaja istuu.
Ruoan hyvä sulavuus on tärkeää suoliston hyvinvoinnin kannalta.

Kuidut suoliston hyvinvoinnin tukijana

Kuidut ovat sulamattomia hiilihydraatteja, jotka eivät tuo ruokaan energiaa, mutta joilla on monia muita tärkeitä tehtäviä.

  • Niin sanotut liukenemattomat kuidut toimivat suoliston ’lakaisijoina’ auttaen pitämään yllä suoliston liikettä
  • Liukeneva, geeliytyvä psyllium tasapainottaa suolensisällön koostumusta, tarpeen mukaan pehmentäen tai kiinteyttäen ulostemassaa
  • Liukoisten kuitujen osalta puhutaan myös käymiskelpoisista kuiduista, jotka tukevat suoliston bakteerikannan hyvinvointia, eli toiminvat ns. prebiootteina.*

*Näiden fermentoituvien kuitujen hyödyllisessä käymisreaktiossa muodostuu aineenvaihduntatuotteita, jotka ravitsevat niin suolen bakteereita kuin suolen limakalvon seinämäsolujakin. Prebiootit ovat siis suolen bakteerikannan hyvinvointia tukevia kuituja ja vastaavia imeytymättömiä hiilihydraatteja, lisää prebiooteista Tohtori Alvarin Suuressa Ruokintaoppaassa.

Erilaisia kuituja Alvarin nappuloissa ovat mm. psyllium, juurikaskuitu, frukto-oligosakkaridit (FOS) ja mannaanlioligosakkaridit (MOS). Myös viljojen kuidut, kuten kauran & ohran beetaglukaani edesauttavati koiran suoliston hyvinvointia.

Kuitujen lisäksi pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot ovat muun muassa tulehdusta hillitsevien ominaisuuksiensa ansiosta hyödyksi myös herkkämahaisille koirille.

Sheltti makaa lattialla.
Ruoan oikea kuitukoostumus on tärkeää.

Ruoan rasvapitoisuus

Herkkävatsaiselle koiralle sopiva ruoan rasvapitoisuus riippuu mahavaivojen syystä. Mikäli koiran oireilu on enemmän mahan seudulle tyypillistä, närästyksen kaltaista oireilua, kuten röyhtäilyä, huulien lipomista, nuolemista ja epämääräistä pahaa oloa, on usein hyvä valita ruoka, jonka rasvapitoisuus on matalahko. Jos taas kyseessä on enemmänkin suolistoon liittyvät sulavuusongelmat, jotka ilmenevät esimerkiksi suurena määränä löysää ulostetta, voi olla jopa hyvä valita hieman rasvaisempi, energiatiiviimpi ruoka, jota voi syöttää pienempiä annoksia. Rasva on lähtökohtaisesi hyvin sulavaa ja pienempi annoskoko vähentää ruoansulatuskanavan kuormitusta.

Yliherkkyys ja allergiat

Toisinaan suolisto-oireiden taustalla voi olla yliherkkyys jollekin ruoan raaka-aineelle. Tällöin ratkaisu tilanteeseen voi löytyä ruokavalion yksinkertaistamisesta ja aiemmin oireita aiheuttaneiden raaka-aineiden välttelystä. Varsinaisen ruoan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös mahdollisesti käytettyihin herkkuihin, luihin ja ruoantähteisiin. Ruoka-aineallergioita on tarvittaessa syytä selvitellä yhdessä eläinlääkärin kanssa.

Hitaat muutokset!

Herkkävatsaisen koiran kohdalla on erityisen tärkeää tehdä ruokavalion muutos hitaasti, jotta suolisto ehtii tottua ruoanvaihtoon. Esimerkiksi hyvää tekevät käymiskelpoiset kuidut voivat tottumattomalla koiralla aluksi jopa aiheuttaa vatsan löystymistä, joten maltti on valttia ruokinnan muutoksessa. Pähkinänkuoressa: ruoan vaihto tulisi aina tehdä 1-2 viikon ajanjaksolla, lisäten kuppiin asteittain enemmän ja enemmän uutta nappulaa. Lisää siitä, kuinka ruoan vaihdos kannattaa tehdä ja miten selvitä yleisimmistä ongelmatilanteista ruoan vaihtoon liittyen, kirjoitimme tässä blogipostauksessa.

Ruokarytmi

Joskus herkkämahaisuuteen voi vaikuttaa myös päivittäisillä ruokintakerroilla ja niiden rytmityksellä. Omalle koiralle parhaiten sopiva ruokintarytmi kannattaa etsiä kokeilemalla: toisille herkkävatsaisille koirille sopii ruokinta useamman kerran päivässä pienempinä annoksina, toisille taas harvempi ruokinta, jolloin ruoansulatuskanava ei ole jatkuvasti ”töissä”.

Alvarin reseptit herkkävatsaiselle koiralle

Se, millainen resepti sopii kellekin koiralle riippuu toki myös yksittäisistä tekijöistä. Oikea ruoka herkästä mahasta kärsivälle koiralle löytyy parhaiten kokeilemalla eri vaihtoehtoja yllä listattujen periaatteiden mukaisesti. Muun muassa kuitujen tarve on yksilöllistä, ja mikäli koiralla on esimerkiksi ruoka-aineyliherkkyyttä voi tiettyjen raaka-aineiden välttäminen olla tarpeen. Ruoansulatusongelmista ja suolistosairauksista kärsiville koirille on olemassa myös monenlaisia erikoisruokavalioita, joita eläinlääkäri voi suositella tarkempien tutkimusten jälkeen.

Näitä ruokia suosittelemme herkkävatsaiselle koirallesi!

Herkkä-nappula on suunniteltu herkkävatsaisten tarpeisiin.

Alvarin valikoimassa on nimensä mukaan herkkävatsaisille koirille suunnattu Nollapäästönappula Herkkä. Herkkä on viljaton resepti, joka sisältää pääraaka-aineena perunaa, hävikkiankkaa ja kananrasvaa, ja kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoiseen ruokavalioon. Herkkä-nappulan yksinkertainen raaka-ainekoostumus voi auttaa vähentämään yliherkkyysoireita ja ruoan matalahko rasvapitoisuus sopii mm. närästysoireista kärsiville koirille. Ruoka sisältää hyvin sulavaa proteiinia, kuituja ja prebiootteja herkän suoliston tueksi.

Hyönteisproteiini voi olla herkän vatsan pelastus.

Herkkä-nappulan lisäksi Nollapäästönappula Ötökkä voi olla sopiva vaihtoehto, jos koiralla on herkkä vatsa. Ötökässä pääraaka-aineina käytetään mustasotilaskärpäsen toukkaa sekä herne- ja perunatärkkelystä. Hävikkikasviksilla kasvatetut mustasotilaskärpäsen toukat ovat hyvin sulava, ravinteikas ja kestävä proteiininlähde, sekä harvinaisuutensa vuoksi hyvin herkille sopiva raaka-aine. Peruna- ja hernetärkkelys ovat luontaisesti gluteenittomia, ja maittavia hyvin imeytyvän hiilihydraatin lähteitä. Tämän lisäksi perunatärkkelys on luontaisesti hypoallerginen raaka-aine. Myös Ötökän rasvapitoisuus on kohtuullinen

Kertaus: mitä huomioida, jos koirasi on herkkävatsainen?

Ruokavalion osalta herkkävatsaisen koiran omistajan kannattaa tarkastaa muutama perusasia:

  • Ruoan tulee olla hyvin sulavaa. Huonosti sulava ruoka voi aiheuttaa muun muassa löysää ulostetta ja ilmavaivoja.
  • Ruoan oikealla kuitukoostumuksella voidaan tukea suolen hyvän bakteerikannan muodostumista sekä suolen limakalvon solujen hyvinvointia. Prebiootit voivat myös auttaa suolistolähtöisen immuniteetin vahvistamisessa.
  • Kuidut vaikuttavat myös ulosteen laatuun ja määrään. Esimerkiksi nestettä sitova psyllium-kuitu voi auttaa sekä pehmentämään että kiinteyttämään ulostetta tilanteen mukaan.
  • Ruoan sopiva rasvapitoisuus riippuu herkkävatsaisuuden taustalla olevista syistä
  • Yliherkkyyksissä ratkaisu voi löytyä tiettyjen raaka-aineiden välttämisestä
  • Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot ovat muun muassa tulehdusta hillitsevien ominaisuuksiensa ansiosta hyödyksi myös herkkämahaisille koirille.
  • Herkkävatsaisen koiran ruokintaan ei kuitenkaan ole universaalia ratkaisua, mutta voit huomioida, että ruoka sisältäisi yllämainittuja ominaisuuksia: Alvarin valikoimasta voit kokeilla esimerkiksi Nollapäästönappula Herkkää tai Ötökkää.
Posted on Jätä kommentti

Mikä on sopiva koiran ruoan määrä?

Iso koira tuijottaa ruokapussia

“Mistä tiedän koirani saavan kaiken tarvitsevan ravinnostaan” on kysymys, jonka saamme usein.

Entä kuinka paljon desilitra kuivaruokanappuloita painaa? 🤔 Paljonko on kaloreita yhdessä puruluussa? Entäpä jos haluan täydentää kuivaruoka-annosta märkäruoalla, miten paljon sitä annetaan? 🤯

Mikä on oikea määrä ruokaa koiralleni?

Koiran ruokinta määrä riippuu koiran energiantarpeesta ja ruoan kaloripitoisuudesta. Koiran energiantarpeen määrittely on hieman haastavampaa kuin esimerkiksi aikuisen ihmisen, koska kokoerot koirarotujen välillä ovat suuret eikä kalorien tarve kasva yksiselitteisesti painokilojen mukaan.

Lisäksi koiran kalorien ja ruoan tarpeeseen vaikuttavat muun muassa:

✔ Ikä 👴🏼
✔ Rotu 🐾
✔ Fysiologinen tila 🐕
✔ Aktiivisuus 💪

Laskuopista kiinnostuneille 🧐

Lähtökohtaisesti pienet koirat tarvitsevat painoonsa suhteutettuna enemmän energiaa kuin suuret koirat. Koirien painoerojen huomioimiseksi energiantarvetta laskiessa paino muutetaan ns. “aineenvaihdunnalliseksi painoksi” (metabolic body weight, MBW), joka huomioi painoerot.

Muunnos tehdään korottamalla painokilot potenssiin 0,75, eli esimerkiksi 20-kiloisen Luna-koiran “aineenvaihdunnallinen paino” olisi 20^0,75 = 9,5 kg. Lepoenergiantarve, eli koiran peruselintoimintoihin kuluva kalorimäärä on noin 70 kcal/MBW. Mainitulle 20-kiloiselle Luna-koiralle lepoenergiantarve olisi siis noin 660 kcal.

Päivittäisen kokonaisenergiantarpeen määrittämiseksi tähän tulee lisätä mm. liikuntaan ja muuhun aktiivisuuteen tarvittavat kalorit sekä esimerkiksi ympäristöolosuhteiden tuoma lisäenergian tarve.

Lisää koiran energiantarpeeseen vaikuttavista seikoista ruokintaoppaastamme 👇

Esimerkki erikokoisten koirien päivittäisestä energiantarpeesta aktiivisuustason perustella. Perustuu Euroopan eläinruokateollisuuden keskusjärjestön (FEDIAF) suosituksiin.

Kuivaruoan annostelu 🍽

Tasapainoisia täysravintoja, kuten Alvarin Nollapäästönappuloita, käytettäessä on helpoin aloittaa koiran ruoan annostelu ruokapakkaukseen merkityn annostaulukon mukaan. Annosteluohjeissa on käytetty tarkkaa laskukaavaa, ja ruokintataulukko mahdollistaa usein koon lisäksi koiran aktiivisuustason huomioinnin.

Päivittäinen ruokamäärä valitaan taulukosta koiran ihannepainon kohdalta. Tarkkuuden vuoksi annosmäärät annetaan tavallisesti grammoina. Jos ruoan punnitseminen joka ruokinnalla tuntuu työläältä, kannattaa punnita haluttu annos kertaalleen ja merkitä käyttämäänsä ruokamittaan oikea annoskoko.

On syytä muistaa, että kaikki koiran annostelu- ja ruokintataulukot perustuvat tiettyihin oletuksiin koiran energiantarpeesta eikä yksilöllisiä tarpeita aina voida täysin huomioida.

Koiran painoa ja ns. kehonkuntoa on syytä tarkkailla säännöllisesti (lisää aiheesta täällä 🤭) ja jos koira lihoo tai laihtuu, annostelua mukautetaan vastaavasti.

Jos tuntuu että sopivan painon säilyttämiseksi koiran ruoka-annosta pitää vähentää hyvin pieneksi tai kasvattaa valtavasti, on järkevää harkita tuotteen vaihtoa vähäkalorisemmaksi tai energiatiiviimmäksi tarpeen mukaan.  Kovin pienellä ruoka-annoksella koira voi jäädä nälkäiseksi ja pahimmillaan joidenkin ravintoaineiden saanti voi jäädä turhan vähäiseksi. Valtavan suuri, annostaulukon suositukset ylittävä, ruoka-annos puolestaan kuormittaa turhaan ruoansulatuskanavaa ja voi teoriassa johtaa jopa tiettyjen suojaravinteiden liialliseen saantiin.

Esimerkki ruoan energiapitoisuuden vaikutuksesta koiran annoskokoon. Esimerkkinä “Luna” 20kg, normaali aktiivisuus (kevyttä liikuntaa 1-3h päivässä), ihannepainoinen ja näin ollen energiantarve 1040kcal/vrk. Kaikki esimerkkiannokset ovat Lunalle sopivia päiväannoksia ja varmistavat oikean kalorimäärän lisäksi kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saannin.

Entäpä muut ruoat ja herkut?

Nyrkkisääntönä voi pitää, että enintään 10 % koiran päivittäisestä energiansaannista tulisi muusta ruosta kuin tasapainoisesta täysravinnosta. Tähän osuuteen kuuluvat siis kaikki herkut, purutuotteet ja vaikkapa ruoantähteet. Näitä käytettäessä pääasiallisen ruoan määrää siis vähennetään vastaavasti. Mikäli koira on normaalipainoinen ja sen kehonkuntoa pidetään silmällä, ei jokaisen herkkupalan kaloripitoisuutta välttämättä toki ole tarpeen laskea, mutta perusajatus on hyvä pitää mielessä.

Täysravinnon ja muiden syötävien suhde on tärkeä paitsi painonhallinnan, myös tasapainoisen ravintoaineiden saannin kannalta. Herkuista saa helposti kaloreita, muttei välttämättä tarpeeksi esimerkiksi tärkeitä suojaravinteita.

Esimerkki kuivaruoan ja herkkujen annostelusta, käyttäen esimerkkinä “Lunaa” (20 kg, normaali aktiivisuus , ihannepainoinen) jonk energiantarve on 1040 kcal/vrk.

Koiran ruokinta-ajat

Aikuinen koira ruokitaan tyypillisesti kerran tai kahdesti päivässä, mutta ruokinnan voi hyvin aikatauluttaa koiran yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Joskus, esimerkiksi ruoansulatuskanavan vaivoista kärsivien koirien ruokinnassa, ruokintarytmin muutokset, kuten päivittäisen annoksen jakaminen useampaan ruokintakertaan, voivat auttaa oireiden hallinnassa.

Koiran ruokinta-ajat on hyvä pitää kohtuullisen säännöllisinä, mutta käytännön elämän helpottamiseksi koiraa ei välttämättä kannata totuttaa syömään aina juuri tietyllä kellonlyömällä. Esimerkiksi viikonloppuaamuisin voi olla mukava nukkua hieman pidempään ilman, että sängyn vieressä päivystää aina aamuruokaansa kello kuudelta odottava lemmikki. ⏰

Mikäli koiran kanssa ollaan menossa harrastamaan rankempaa liikuntaa, kannattaa ruokinta ajoittaa noin kolmesta neljään tuntia ennen suorituksen alkua. Heti suorituksen jälkeen koiralle voi tarjota veden ohella pienen määrän ruokaa energiavarastojen täydentämiseksi. Toinen ruoka-annos on hyvä antaa noin kahden tunnin sisällä liikunnan jälkeen hyvän palautumisen varmistamiseksi.

Kiinnostaako aihe vielä? 👀

Mikäli ruokinta-aiheiset blogipostaukset kiinnostavat, olemme myös kirjoittaneet nirson koiran ruokinnasta täällä ja täällä, vanhan koiran ruokinnasta sekä koiran laihdutukseen ja painonhallintaan liittyen. Löydät kaikki ruokinta-aiheiset artikkelimme blogin “Koiran ruokinta” -suodattimen valitsemalla.

Ja jos Tohtori Alvarin SUURI Ruokintaopas ei vielä ole entuudestaan tuttu, kannattaa se ehdottomasti napata lukulistalle täältä. 🤓

Vastaamme myös tuttuun tapaan aina kysymyksiin! Jos haluat keskustella koirasi yksilöllisistä tarpeista enemmän, voit varata maksuttoman ravitsemusneuvonnan eläinlääkärimme Hennan (eli itse tohtori Alvarin) etävastaanotolle täältä. ❤️

Posted on

Alvarin luonnolliset puruluut

Alvar Pet hirvennahasta tehtyjä puruluita.

Koiran puruluut

Alvarin puruluuvalikoimassa on tällä hetkellä 4 vaihtoehtoa, jotka voi lisätä nappulatoimituksen kylkeen: Hukkapätkä Hirvi kahdessa eri koossa, Hukkatikku Poro & Hukkarulla Fisu. Kaikki puruluumme on valmistettu Suomessa: riistapurtavat Kokkolassa ja kalannahkarullat Kissakoskella.

Puruluiden valinta voi herättää kysymysmerkkejä etenkin uusien pennunomistajien joukossa; onko pentuni turvallista pureskella tällaista luuta tai mitä puruluun valinnassa tulisi ottaa huomioon? Tähän blogitekstiin olemme koostaneet tietoa puruluistamme ja vertailleet niiden ominaisuuksia.

Luonnollista ja terveellistä purtavaa

Kaikki puruluumme on valmistettu ilman valkaisu- tai säilöntäkemikaaleja. Ne ovat lisäaineettomia ja äärimmäisen yksinkertaisen raaka-aineluettelonsa ansiosta sopivat hyvin myös herkille koirille, joille sopivien puruluiden löytäminen voi olla haastavaa.

Valmistajakumppanimme Kokkolan Nahka ja Järvi-Suomen Kalatuote saavat raaka-aineet tehtaalleen suoraan lähialueiden metsistä (hirvi ja poro) ja vesistöistä (kuha ja hauki).

Raaka-aineina kotimaisten luonnonvaraisina elävien eläinten nahka – hirvi, poro, kuha ja hauki – ovat puhtaita ja terveellisiä. 💚

Hukkapätkä Hirvi-luita on kolmessa eri koossa.
Hukkapätkä Hirvi-luita on kahdessa eri koossa: suurinta ei tällä hetkellä ole raaka-aineen saatavuusvaikeuksista johtuen valikoimassa.

Hukkapätkä Hirvi pitkäkestoiseen huviin

Vuoden 2020 lopussa lanseerasimme Alvarin ensimmäiset puruluut, Hukkapätkä Hirvet. Hukkapätkät ovat leikattua, rullattua ja kuivattua hävikkihirvennahkaa. Hirvennahka on pehmeää ja ohutta, ja omaa hyvän käsittely- ja kulutuskestävyyden.

Hirvennahka on eettinen ja ekologinen materiaali. Hirviä ei erikseen “kasvateta” – niitä ei ruokita, ne eivät laidunna, eikä niiden asuttamiseen tai kaitsemiseen kulu energiaa saatika viljelysmaata. Hirvet elävät täysin luonnonvaraisesti. 

“Hirvennahka on ylellinen materiaali, jota ostavat huippumuotitalot. Jos nahkassa on naarmuja, se ei kelpaa muotiteollisuuden käyttöön.” Mirva kertoo Kokkolan Nahkan pyrkivän materiaalikäytössään nollahukkaan. 

Tämän sarjan luita meillä löytyy kahdessa koossa: lastu ja (pieni) rulla. Lastu sopii erityisesti pienimmille pureskelijoille; se on painoltaan noin 25g ja 17cm pitkä. Pieni Hukkapätkä voi sopia niin pieneen kuin suurempaankin kitaan, sillä siinä pureskeltavaa on jo selkeästi enemmän kuin lastussa. Pienen Hukkapätkän paino on n. 50g, ja pituudeltaan 18cm.

Suurta Hukkapätkää meillä ei valitettavasti toistaiseksi ole valikoimassamme raaka-aineen saatavuushaasteista johtuen. 

Koira syö Hukkapätkä lastua.
Finn-koira pääsi maistelemaan Hukkapätkiä ensimmäisten joukossa.

Helpommin rouskuteltava puruluu koiralle: Hukkatikku Poro 

Hukkatikku Poro on valmistettu kotimaisesta hirven- ja poronnahasta sekä porojauhosta, jotka olisivat muutoin päätyneet hävikkiin. 

Hukkatikkuja myydään 5 kappaleen paketissa, joten purtavaa riittää monelle päivälle. Herkkusuiden hillitsemiseksi suositeltu annostelu on yksi tikku per päivä. Yksi tikku painaa noin 20 g, on halkaisijaltaan noin 1,5 cm ja pituudeltaan noin 17 cm – se sopii siis kaikenkokoisten koirien järsittäväksi. Suosittelemme, ettei koira pureskelisi tikkua ilman valvontaa.

Tikuissa raaka-aine on suoran kuivaamisen sijasta rouhittu, mikä tekee porotikuista Hukkapätkiä helpommin pureskeltavan, eli se sopii myös koirille, joilla ei ole yhtä paljoa puruvoimaa. Tikuissa on purtavaa kaikenkokoisille koirille, mutta se sopii hyvin myös pienemmille pennuille pureskelun "harjoitteluun". 😅

Hukkatikku Porot myydään viiden kappaleen paketeissa.
Hukkatikku Porot myydään viiden kappaleen paketeissa.

Uusin tulokas: Hukkarulla Fisu

Pitkäaikaisen kumppanimme, Järvi-Suomen Kalatuotteen (oletkin ehkä tutustunut jo Hukkaherkku Muikkuihin ja Järvikalalisukkeeseen?) Kari soitti meille ja ilmoitti, että heillä on runsaasti kuhan ja hauen nahkaa, jolle pitäisi keksiä roskista parempaa käyttöä.

Kuulemma heidän omat huskynsa pitivät kalannahkasta, kun sen rullaa ja kuivaa. Toimistokoiramme vahvistivat hypoteesin.

Hukkarulla Fisuja myydään 3 kappaleen paketissa. Nahkan paksuudessa on luonnollista vaihtelua, ja koiran koosta riippuen rullan voi antaa sellaisenaan tai repiä/leikata pienemmiksi paloiksi! Suosittelemme, että valvot koiraasi sen syödessä puruluuta.

Vinkki: Kalannahkan suomut voivat jäädä kiinni mattoon, ja vaikka tarkat herkkusuut usein imuroivat jämätkin, voi olla hyvä idea syöttää rullia lattialla hapsumaton sijasta. 😅🐟

Kysymyksiä puruluiden käytöstä 

Miksi koiralle kannattaa tarjota puruluita?

Puruluut voivat tarjota erinomaista ajanvietettä koiralle ja moni koira rauhoittuukin puruluun äärelle pitkäksikin aikaa. Pennullekin luut voivat siis tuoda hyvää vastapainoa kaikelle riehumiselle ja tarjota turvallisen kohteen pureskelulle.

Puruluista voi myös olla hampaille hyötyä pureskelun aikaansaaman mekaanisen puhdistusvaikutuksen myötä.  Puruluiden käyttö ei kuitenkaan korvaa säännöllistä hampaiden harjausta.

Kuinka monta luuta koira voi syödä päivässä?

Puruluiden syöntiä kannattaa aina valvoa. Hukkatikku Poron annosohje on keskikokoisille koirille enintään 1 päivässä, eikä Hukkapätkääkään suositella sen useammin syömään. Hukkapätkä saattaa tosin kestää Hukkatikkua pidempään, jolloin siitä riittää muutenkin pureksittavaa moneksi päiväksi. Alla ohjeellinen annostaulukko Hukkapätkien pureskeluun.

Erityisesti painonhallintaan keskittyvälle koiralle puruluiden syönti kannattaa huomioida päiväkohtaisessa ruoan annostelussa. Nyrkkisääntönä on, että enintään 10% koiran ruokavaliosta saisi  koostua muusta kuin täysravinnosta. Sekä Hukkatikku ja Hukkapätkä ovat vähärasvaisia; Hukkatikkujen koostumuksesta 1% on rasvaa, Hukkapätkässä rasvaa on 0.6%.

Koirani on vielä pentu, voinko antaa hänelle luun?

Puruluut ovat varmasti turvallisempi kohde pennun pureskeluvimman purkamiseen kuin vaikkapa huonekalut tai sähköjohdot, mutta erityisesti pentuja on syytä valvoa puruluita annettaessa.

Pureskeltavat tuotteet kannattaa myös valita pennun koon ja iän mukaan.  Esimerkiksi Alvarin valikoimasta sopivia vaihtoehtoja voisivat olla vähemmän puruvoimaa vaativa Hukkatikku Poro sekä Hukkarulla Fisut.

Havannankoira syö Alvarin Hukkatikku Poroa.
Vili-koiralle maistuu kevyempi Hukkatikku Poro.

Kokkolan Nahka Oy

Kokkolan Nahkaa pyörittävät tätä nykyä kolmannen sukupolven perheyrittäjät, Pasi ja Juha. Toimintamalli juurtaa juonensa 1980-luvulle, jolloin veljesten äiti on soitellut läpi paikallisia hirviseuroja, ja kysellyt metsästäjiltä mahdollisuuksia nahkojen hyödyntämiseen. Raaka-ainetoimittajasuhteet juontavat juurensa näistä puheluista: vuodat haetaan yhä suoraan metsästysseuroilta.

Kokkolan Nahkan tehdas sijaitsee nimenmukaisesti Kokkolassa, ja kotimaassa toimittaessa etäisyydet pysyvät lyhyinä. Tuotannossa käytetään uusiutuvaa energiaa ja kuljetuksessa kierrätettäviä materiaaleja. Miten täydellinen Alvar-yhteensopivuus!

Kertaus

Alvarin puruluuvalikoima:

Puruluut sopivat:

  • ajanvietteeksi
  • herkuksi
  • hampaiden hyvinvointia tukemaan

Muistilista:

  • max. 10% päivittäisestä ravintotarpeesta muuta kuin täysravintoa
  • valvo koiran pureskelua
  • sopivat kaikenkokoisille ja ikäisille koirille, mutta pienet ja kevyet (Hukkatikku, Hukkapätkä lastu & pieni) paremmin pennuille, pienille koirille ja vanhuksille
Posted on Jätä kommentti

Alvarin vinkit turvalliseen jouluun koirasi kanssa

“*Mmm* tuoksuu herkulliselta uunissa, *hmm* nyt on aika laittaa paras nappisilmäkatse peliin!” – Kaapo

Emme voi olla ainoita, jotka kokevat nämä nappisilmät 👆🏼  joulun alla? Kaikki jouluherkut eivät ole turvallisia koirille, ja tämän takia olemme koonneet muistilistan, jotta pääset nauttimaan turvallisesta joulusta yhdessä karvakamusi kanssa. ❤️

Jos koirasi on ollut ekstrakiltti tänä vuonna – mitä jos hankkisit yhden Alvarin joulukomboista kuusen alle?

Alvarin vinkit turvalliseen jouluun koirasi kanssa:

🦴 Ethän anna koirallesi luita joulupaistista ja laita paistorasva sekä rasvaiset ruokapöydän jämät, niin ettei koirasi ulotu niihin. Luut voivat juuttua koiran ruoansulatuksessa ja rasvat voivat ärsyttää vatsaa.

🍫 Pähkinät, rusinat, suklaa sekä kaikki joka on leivottu hiivalla ovat iso ei koirille. Sama pätee myös alkoholiin ja ksylitoliin. Kaiken kaikkiaan: vältä jakamasta jouluherkkuja koirasi kanssa.

💐 Joulukoristeet ja kukat ovat ihania, mutta esimerkiksi joulutähti, orjanlaakeri, misteli, hopealanka, naru, nauhat ja muut joulukoristeet ja -kasvit eivät ole tarkoitettu koirasi pureskeltavaksi.

🗣 Joulun stressi, äänet, perhekokoontumiset ja herkulliset tuoksut voivat olla stressaavia hetkiä joillekin koirille. He voivat siis tarvita enemmän lepoaikaa, rauhallisia kävelyitä tai aikaa yksinololle. Sinä tunnet koirasi ja sen tarpeet parhaiten, joten varmistathan mukavan ja turvallisen ympäristön koirallesi myös joulunvieton aikaan.

🕯 Viimeisenä muttei suinkaan vähimpänä: Pidä joulukynttilöitä silmällä, äläkä polta niitä kun et itse ole samassa tilassa. Tuli ja koirankarvat eivät ole hyvä yhdistelmä. 🆘🔥

Sen sijaan, että jakaisit omia jouluherkkuja koirasi kanssa, hemmottele koiraasi niille tarkoitetuilla herkuilla: kurkkaa esimerkiksi meidän joulutarjoukset alla!

Posted on

Mustasotilaskärpäsen toukat koiran ruokakippoon?

Insects in dog nutrition

Ötököitä koirankippoon? Katsaus mustasotilaskärpäsen toukkien käyttöön koiran ruokinnassa.

Hyönteisten ja erityisesti niistä saatavan proteiinin käyttö eläinten ruokinnassa on kasvattanut kiinnostusta lähivuosina. Hyönteiset ovat ravitsemuksellisesti arvokas raaka-aine, jonka tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti perinteisiä proteiininlähteitä vähemmän.

Erityisen mielenkiintoinen laji tältä osin on mustasotilaskärpänen, ja nimenomaan sen toukat, joiden tuotanto vaatii hyvin vähän resursseja. Mustasotilaskärpäsen toukista saatavan proteiinin ravitsemuksellinen arvo eläinten ruokinnassa tunnetaan jo hyvin.

Mustasotilaskärpänen (Hermetia illucens)

Mustasotilaskäpänen on alunperin Amerikasta lähtöisin oleva, nykyään maailmanlaajuisesti  trooppisilla ja lämpimillä alueilla esiintyvä kärpäslaji. Aikuiset mustasotilaskärpäset eivät ole tuhohyönteisiä. Ne elävät pelkällä vedellä, eivät lähesty ihmistä, pure tai pistä eivätkä levitä tauteja. Mustasotilaskärpäsen toukat kasvavat monenlaisella ravinnolla, aina ruokajätteestä muuhun maatuvaan materiaaliin, ja niiden katsotaankin olevankin kaikista kärpäslajeista ravinnon käytössä luultavasti tehokkain. Mustasotilaskärpäsen toukat eivät kanna bakteereita tai levitä sairauksia, vaan päinvastoin, voivat inaktivoida taudinaiheuttajabakteereita kasvualustassaan [1].

Kärpäsestä härkänen: upeat ravintoarvot

Mustasotilaskärpäsen toukat (black soldier fly larvae, BSFL) ovat hyvä proteiinin ja rasvan lähde. Tutkimusten mukaan toukkien proteiinipitoisuus on luontaisesti keskimäärin 41 % ja rasvapitoisuus  29 % [2]. Tyypillisesti raaka-aineena käytetyn kuivatun toukkaproteiinijauheen proteiinipitoisuus voi nousta yli 60 % [3] ja sen aminohappokoostumus vastaa hyvin koirien välttämättömien aminohappojen tarvetta. Myös proteiinijauheen sulavuus on hyvä [4, 5].

Toukkien rasvahappokoostumus riippuu jonkin verran niiden kasvatuksessa käytetystä ravinnosta. Erityisenä ominaisuutena muihin hyönteisiin verrattuna, mustasotilaskärpäsen toukat sisältävät runsaasti keskipitkäketjuisia rasvahappoja, erityisesti lauriinihappoa (C12:0) [3], jolla tiedetään olevan prebioottisia, eli suoliston bakteerikantaa tukevia [6] sekä taudinaiheuttajabakteereita ehkäiseviä vaikutuksia [7]. Näitä antimikrobiaalisia ominaisuuksia on havaittu mustasotilaskärpäsen toukilla ruokittujen eläinten suolistossa [8].  Rasvan poistaminen proteiinijauheen valmistuksen yhteydessä mahdollistaa raaka-aineen rasvapitoisuuden muokkaamisen halutusti.

Makroravintoaineiden lisäksi mustasotilaskärpäsen toukista saadaan myös muita välttämättömiä ravintoaineita, kuten mineraaleja ja vitamiineja. Mielenkiintoinen tutkimuslöytö on myös toukkaproteiiniin liitetyt antioksidanttiset ominaisuudet, eli elimistön immuunipuolustusreaktion seurauksena syntyvien hapettumisvaurioiden ehkäisy solutasolla [5, 9].

Toukat ilmastonmuutoksen torjujina

Mitä tulee hyönteisten merkitykseen vaihtoehtoisena proteiinlähteenä, mustasotilaskärpäsen sanotaan olevan ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta jopa paras vaihtoehto koko hyönteiskunnasta [1].

Mustasotilaskärpäsen toukkien tuotanto vaatii vain murto-osan perinteisten proteiiniraaka-aineiden tuotantoon tarvittavasta maa-alasta ja vedestä, ja niiden ilmiömäinen kyky käyttää ravinnokseen lukuisia erilaisia orgaanisia materiaaleja tekee niistä erityisen arvokkaita. Toukkia voidaan kasvattaa esimerkiksi ruoantuotannon hävikkimateriaalilla tehden toukkien kasvatuksesta myös tehokkaan kierrätysmenetelmän [10].

Mustasotilaskärpäsen toukkien ravinnon käyttö on selvästi tehokkaampaa kuin muiden ruoaksi kasvatettavien hyönteisten, kuten sirkkojen ja jauhomatojen sekä perinteisempien tuotantoeläinten [11].

Ratkaisu herkille ja vastuullisille koirille

Mustasotilaskärpäsen toukka on äärimmäisen mielenkiintoinen proteiininlähde hyödynnettäväksi koiranruoan valmistuksessa. Jo mainittujen ravitsemuksellisten ja ympäristöhyötyjen lisäksi hyönteisproteiini on yleensä hyvin siedetty ja saattaa sopia myös ruoka-aineyliherkkyyksistä kärsiville koirille [12].

Mustasotilaskärpäsen proteiinista voidaan tehdä herkullisia tuotteita koirille, niin herkkuja kuin täysiravintoja. Sen olemme näyttäneet jo aiemmin Alvarin Nollapäästönappula Ötökällä, sekä nyt uutuusmakupalallamme, Alvarin Hukkaherkku Ötökällä!

Kirjallisuusviitteet:

1. Wang YS, Shelomi M. 2017. Review of Black Soldier Fly (Hermetia illucens) as Animal Feed and Human Food. Foods. 2017 Oct 18;6(10):91.

2. Nyakeri, EM, Ogola HJ, Ayieko MA, Amimo FA. 2017. An open system for farming black soldier fly larvae as a source of proteins for smallscale poultry and fish production. J. Insects Food Feed. 3, 51–56.

3. Spranghers T, Ottoboni M, Klootwijk C, Ovyn, A, Deboosere S, De Meulenaer B, Michiels J, Eeckhout M, De Clercq P, De Smet S. 2017. Nutritional composition of black soldier fly (Hermetia illucens) prepupae reared on different organic waste substrates. J. Sci. Food Agric. 97, 2594–2600.

4. Bosch G, Zhang S, Oonincx DG, Hendriks WH. 2014. Protein quality of insects as potential ingredients for dog and cat foods. J Nutr Sci. 2014;3:e29.

5. Lei XJ, Kim TH, Park JH, Kim IH. 2019. Evaluation of supplementation of defatted black soldier fly (Hermetia illucens) larvae meal in beagle dogs. Ann Anim Sci 19:767–777

6. Devi SM, Kim IH. 2014. Effect of medium chain fatty acids (mcfa) and probiotic (Enterococcus faecium) supplementation on the growth performance, digestibility and blood profiles in weanling pigs. Vet. Med. 59, 527–535.

7. Skrivanova E, Marounek M, Benda V, Brezina, P. 2006. Susceptibility of Escherichia coliSalmonella sp. And Clostridium perfringens to organic acids and monolaurin. Vet. Med. 51, 81–88.

8. Spranghers T, Michiels J, Vrancx J, Ovyn A, Eeckhout M, De Clercq P, De Smet, S. 2018. Gut antimicrobial effects and nutritional value of black soldier fly (Hermetia illucens L.) prepupae for weaned piglets, Animal Feed Science and Technology, Volume 235, Pages 33-42.

9. Mouithys-Mickalad A, Schmitt E, Dalim M, Franck T, Tome NM, van Spankeren M, Serteyn D, Paul A. 2020. Black Soldier Fly (Hermetia Illucens) Larvae Protein Derivatives: Potential to Promote Animal Health. Animals (Basel). 29;10(6):941.

10. Nguyen TT, Tomberlin JK, Vanlaerhoven S. 2015. Ability of Black Soldier Fly (Diptera: Stratiomyidae) Larvae to Recycle Food Waste. Environ Entomol. 44(2):406-10.

11. Oonincx DGAB, van Broekhoven S, van Huis A, van Loon JJA. 2019. Feed Conversion, Survival and Development, and Composition of Four Insect Species on Diets Composed of Food By-Products. PLOS ONE 14(10): e0222043.

12. Böhm TMSA, Klinger CJ, Gedon N, Udraite L, Hiltenkamp K, Mueller RS. 2018. Effect of an insect protein-based diet on clinical signs of dogs with cutaneous adverse food reactions. Tierarztl Prax Ausg K Kleintiere Heimtiere. 46(5):297-302. English, German.

Posted on Jätä kommentti

Ratkaisuja nirson koiran ruokintaan

Alvar-nappulanäytepussit

Se tunne kun talouden tassuttelevalle ruokakriitikko kieltäytyy syömästä ja luvassa on taas uusi ruoanmetsästysreissu. Ei enää! Meillä voit nyt kokeilla useampaa reseptiä kerralla – keittiön kaapit eivät enää täyty avatuista nappulapusseista, ja makuraati saa valita suosikkinsa jatkotoimituksiin.

Nirsoilun taustalla voi olla monta erilaista syytä – taustalla voi olla vaikkapa opittu tapa, hyrräävät hormoonit, muutokset aisteissa tai hampaiden huonontunut kunto. Äkillinen ja pitkään jatkunut syömättömyys on aina tarpeellista selvittää eläinlääkärin kanssa!

Lisätietoa nirsoilun mahdollisista taustasyistä löydät eläinlääkärimme Hennan listaamana täältä. Vaikka nirsoilu ei olekaan helpoiten ratkottavissa oleva ongelma on siihenkin kuitenkin keinoja, jotka alkavat oikean ruokavalion löytämisestä ja jatkuvat johdonmukaiseen koulutukseen.

Oikea ruoka löytyy kokeilemalla

Peppi maistelee Alvarin nappuloita.
Peppi maistelemassa Alvarin nappuloita.

Nirsoilu aiheuttaa yleensä päänvaivaa koiranomistajalle, koska koiralta ei voi vain kysyä maistuisiko parhaiten kana-, kala-, kasvis- tai kenties hyönteisnappula.

Suosituskoneemme avulla luot koirallesi yksilöllisen ruokintasuosituksen. Suositus perustuu koiran tietoihin – ikään, elämäntyyliin, kehonkuntoon – sekä tarpeisiin ja makupreferensseihin. Moni asiakkaamme on toivonut mahdollisuutta kokeilla useampaa 11 reseptistämme.

Nyt saat kokeilupaketin mukaan ensisijaisen suosituksen (2 kg) lisäksi valitsemasi näytepussit (200 g), kukin 2€ hintaan. Ruokakriitikko voi kokeilla eri reseptejä ja valita niistä suosikkinsa jatkotilaukseen.

Kokeilupaketti ei sitouta tilauksen jatkoon, vaan voit aina muokata tai perua sen tarpeidesi mukaan.

Vinkkimme nirsoilun kitkemiseen

Koiralle sopiva ja maistuva ruoka on kaiken A ja O, nirsoilijoilla on kuitenkin paha tapa “kyllästyä” ruokaansa. Kun maistuva ruoka on löytynyt kannattaa ruokinnassa noudattaa nirsoilijan kultaisia sääntöjä pitkäkestoista harjoittelua ja rutiinissa pysymistä sen sijaan että ruokaa lähtee ensitöikseen vaihtamaan. Näillä opeilla ruokaa ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtamassa vaan karvakorva oppii ajan myötä pois nirsoilusta.

Johdonmukainen harjoittelu

Nirsoilusta ei pääse eroon yhdessä yössä vaan pitkäkestoisella harjoittelulla, joka vaatii koiran omistajalta pitkiä hermoja ja kärsivällisyyttä. Nirsoilusta eroon pääseminen on pitkä prosessi ja matkalla on varmasti muutama takapakki, kun ruoka ei muutamana päivänä maistukaan. Älä silti luovuta – terve koira ei näännytä itseään nälkään jos ruokaa on säännöllisesti tarjolla. ☺️

Nirsoilun kanssa opeteltavaa on niin koiran omistajalla, kun myös koiralla. Oikeat annoskoot, säännölliset ruoka-ajat, ruokarauha ja riittävä liikunta ovat kaikki tärkeitä toimintoja, kun nirsoilusta opetellaan pois.

Rakenna rutiini ja pysy siinä

Rutiini on nirsoiluun taipuvaisen koiran apukeino. Kun ruokaa on tarjolla vain tiettyyn kellonaikaan, koira oppii syömään sille asetetuissa rajoissa. Jos koira kieltäytyy syömästä, nappaa kuppi pois ja tarjoile ruokaa seuraavan kerran vasta seuraavana ruoka-aikana.

Herkut tai aterian täydentäminen / korvaaminen muilla ruoilla on karhunpalvelus: nokkela koira tajuaa äkkiä, että kieltäytymällä syömästä saa jotain vielä parempaa tilalle.

Koiran säännölliset ruoka-ajat ja oikein annosteltu ruokamäärä tukevat koiran hyvinvointia pennusta senioriin.

Posted on Jätä kommentti

Kurkistus koiran mieleen

Kurkistus koiran mieleen

“Dogs do speak, but only to those who know how to listen.” – Orhan Pamuk

Oletko ikinä ihmetellyt, mitä koirasi päässä liikkuu? Niin mekin! Toukokuun sisältöteemassamme sukellammekin koiran mieleen muun muassa koulutuksen, ravinnon ja pennun kehityksen kannalta.

“Vanha koira ei opi uusia temppuja”...tai oppiiko?

Nosta kätesi, jos et ole kuullut kyseistä sanontaa 🙋‍♀️Olemme sitä mieltä, että sanonta ei ole täysin totta. Pentuaikana on toki tiettyjä jaksoja, jolloin koira oppii parhaiten, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö myös vanhempi koira voisi oppia. Se vaatii vain ripauksen enemmän kärsivällisyyttä.

Koiran aivot reagoivat positiivisesti palkintoihin, minkä vuoksi kannattaa aina kouluttaa koiraasi positiivinen vahvistamisen kautta. Toisin sanoen, palkitse koiran toivottu käytös herkuilla, silityksillä, kehuilla, leluilla tai leikillä. Kaikki koirat eivät ole yhtä persoja herkuille, joten joskus lempeä äänensävy, kehut tai leikki voivat jopa toimia parempana palkintona koiralle kuin herkku.

Koiralle voi opettaa vaikka ja mitä hauskoja temppuja. Hauskojen temppujen lisäksi, koira voidaan myös kouluttaa havaitsemaan sairaus, toimimaan terapiakoirana ja nenätyöskentelyyn (muistatko Barryn, joka nenänsä avulla arvioitiin pelastaneen nelisenkymmentä ihmistä lumivyöryiltä sveitsiläisiltä alpeilta).

Vaikka koirat ovat tarpeeksi älykkäitä ymmärtääkseen puhuttua kieltä ja oppiakseen sanoja, ne eivät voi puhua meille takaisin meidän kielellä, jonka takia kehonkieli ja äänensävy ovat entistä tärkeämpiä sekä koirille että meille ihmisille kommunikoidessamme.

Muutama yleinen ele, joita koirat käyttävät kehonkielenään:

For blog article

Huulten lipominen tai haukottelu - Haukottelu ei aina ole merkki väsymyksestä vaan se voi myös kertoa siitä, että koirasi on stressaantunut. Myös liiallinen huulten lipominen voi olla merkki siitä, että koirasi on hermostunut, stressaantunut tai kokee olonsa muuten ahdistuneeksi.

Tassujen nuoleminen tai pureminen - Satunnainen tassujen nuoleminen on täysin normaalia, eikä siinä ole syytä huoleen. Jos nuoleminen tai pureminen kuitenkin lisääntyy, poikkeaa normaalista tai se keskittyy vain yhteen tassuun, se voi viitata kipuun, allergioihin tai sairauteen.

Hännän heilutus - Yleisin tarkoitus, kun koira heiluttaa häntää on, että koira on iloinen ja innostunut. Heiluva häntä voi kuitenkin signaloida myös monesta muusta, esimerkiksi hermostuneisuudesta tai pelokkuudesta. Pääsääntöisesti iloisen koiran häntä heiluu rennoin liikkein kun taas hermostuneen koiran häntä heiluu nopeammin.

"Shake it off" (🎶) - Kun koira ravistelee itseään, se ravistelee pois esimerkiksi stressaavan vuorovaikutuksen tai muun hetken toisen koiran tai ihmisen kanssa.

Alaspäin katsova koira - Kun koira on “alaspäin katsovassa koirassa” koirasi todennäköisesti kutsuu leikkiin. Jos koira kuitenkin jää asentoon pitkiksi ajoiksi, se voi myös viitata vatsakipuun.

Puppy eyes - "Anna herkkuja nyt heti kiitos"

Ravinnon vaikutus koiran käyttäytymiseen

just for blog

Myös koiran suolisto vaikuttaa koiran aivoihin ja käyttäytymiseen sekä siihen, kuinka helppoa koirasi kouluttaminen on.

Koiran ruoansulatuskanavalla on jatkuva yhteys koiran aivoihin (tätä kutsutaan suoli-aivoakseliksi). Koiran aivot ja suolisto kommunikoivat jatkuvasti toistensa kanssa suoliston bakteeriston tuottamien aineenvaihduntatuotteiden kautta, hermoston välityksellä. Muun muassa suurin osa mielihyvähormoni serotoniinista muodostuu suolistossa. Suolistoa kutsutaankin joskus toisiksi aivoiksi.

Koiran mikrobisto muodostuu miljardeista mikro-organismeista, erityisesti bakteereista. Nämä bakteerit elävät symbioosissa koiran kanssa sen suolistossa. Koira antaa bakteereille lämpimän asuinpaikan, jossa on tarjolla paljon ruokaa, vastineeksi koirat saavat paljon terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä bakteereilta.

Ravitsemus vaikuttaa suoliston mikrobiotaan. Paksusuoleen saapuva sulamaton ja osittain pilkottu ruoka tarjoaa ravintoa koirasi suoliston mikrobeille ja sillä on merkittävä vaikutus bakteerityyppeihin, jotka hallitsevat ja lisääntyvät koirasi paksusuolessa. Ravitsemuksen avulla on siis mahdollisuus vaikuttaa suolessa viihtyvien bakteerilajien tyyppiin ja muodostuviin aineenvaihduntatuotteisiin ja sitä kautta koiran hyvinvointiin. Esimerkiksi ruokaan lisätyt prebioottiset kuidut auttavat lisäämään hyödyllisten aineenvaihduntatuotteiden muodostumista.

Etenkin pennun oikealla ravinnolla on myös suorempi merkitys aivoille, erityisesti EPA- ja DHA-rasvahappojen osalta. Dokosaheksaeenihappo (DHA) on pitkäketjuinen monityydyttymätön omega 3 -rasvahappo ja yksi tärkeimmistä rasvahapoista aivoissa. DHA on erityisen tärkeä keskushermoston näön ja kehityksen kannalta. Tutkimukset ovat raportoineet, että DHA:lla on positiivinen vaikutus pennun muistiin ja siihen, kuinka helppo sitä on kouluttaa. Tämä on osoitettu sekä tutkimuksissa, joissa narttu on saanut lisättyä DHA:n saantia, että pennuilla, jotka ovat saaneet lisättyä DHA:ta 8-12 viikon iässä.

Nuoret eläimet voivat tuottaa jonkin verran DHA:ta alfalinoleenihaposta (ALA), mutta vain rajallinen määrä voidaan tuottaa ALA:sta. Siksi on hyödyllistä tarjota DHA:ta nartulle ja myös pennuille varhaisessa iässä ruokavalion kautta. Esimerkiksi valitsemalla koiranruoka, joka sisältää kylmäpuristettua lohiöljyä.

Alvarilla on 4 erilaista nollapäästönappulaa (Vauhti, Pirteä, Vakaa, Tyyni) jotka ovat suunniteltu nimenomaan pennun tarpeisiin ja kaikki sisältävät kalaöljyä EPA:n ja DHA:n kanssa. Voit myös ostaa villikalaöljyämme, joka on hyvä EPA:n ja DHA:n lähde.

Pennun kehityskaari

Kuten jo sanottu, kaikki koirat voivat oppia kaiken ikäisinä, mutta on totta, että koiran mieli oppii paremmin pentuna. Pennuista puheen ollen 👉🏼 eiköhän kerrata Alvarin pentuaikajana.

pennun kehityskaari for blog

0-7 viikkoa: Pentu saapuu uuteen kotiinsa aikaisintaan 7–8 viikon ikäisenä. Tähän asti pentu on elänyt sisarusparven keskellä ja emä on huolehtinut siitä. Elämä on ollut nukkumista, syömistä, leikkimistä ja maailman ihmettelyä.

7-10 viikkoa: Pentusi sosiaalistumisen herkkyyskausi on voimakkaimmillaan, nyt on siis otollinen aika uusille kokemuksille. Pentu pääseekin ison muutoksen äärelle kun uusi koti ja seikkailut odottavat luovutuspäivänä. Muistathan että ei kaikkea uutta kerralla, vaan aloita pennun tutustumisesta uuteen perheeseen.

10-12 viikkoa: Aika valloittaa maailma tai ainakin tutustua siihen.

3-6 kuukautta: Pentusi on saavuttanut uuden ikävaiheen. Jihuu! Pentu on vielä miellyttämishaluinen ja osaa jo keskittyä paremmin – eli nyt on sopiva aika lisätä koulutushetkiä.

7-12 kuukautta: Pieni pentusi saavuttaa murrosiän 7–12-kuisena. Koska hajujen maailma alkaa kiinnostamaan yhä enemmän, voi tuntua siltä että pennun korvat ovat kadonneet. Myös “mörköikä” eli pelokas, epäröivä käytös osuu usein näille tienoin. Vaan ei huolta, se menee ohi! Uuden opettamisen sijasta kannattaa keskittyä vahvistamaan jo opittua.

1-vuotias: Koirasi on nyt jo melkein aikuinen!

Pennun kasvattaminen voi tuntua ylivoimaiselta, koska on niin monia asioita, jotka on otettava huomioon ja muistettava. Lyhyesti sanottuna, jos keskityt näihin kolmeen asiaan, yhteinen matkanne tulee alkamaan loistavasti:

  • Sosiaalistaminen: Uusiin ympäristöihin, uusiin ihmisiin, uusiin koiriin.
  • Yksin kotona oleminen: Jätä koirasi tee-se-itse lelun kanssa!
  • Rauhoittuminen: Kun koira osaa rauhoittua, se tekee ylläolevista asioista paljon helpompaa!

Ja vielä yksi asia, joka kannattaa muistaa. Nauti kyydistä. 💚

Tiesitkö nämä faktat...

🐶 Eräs tutkimus on osoittanut, että vaikka useat luonteenpiirteet ovat perinnöllisiä, kuitenkin vain 9 % koiran persoonallisuudesta voidaan selittää sillä, minkä rotuinen koira on kyseessä.

🌙 Oletko koskaan katsonut nukkuvaa koiraasi ja miettinyt, mitä sen päässä tapahtuu? Myös koirat nimittäin näkevät unia, uskotaan että pienet rodut näkevät enemmän unia kuin suuret rodut.

😊 Sen lisäksi, että koirat käyttävät hajuja ihmisten erottamiseen, ne tunnistavat ja erottavat ihmiset myös kasvojen perusteella.

🐶 Koirat ovat yhtä älykkäitä kuin 2-vuotias lapsi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että keskimääräinen koira tunnistaa sanoja ja eleitä yhtä hyvin kuin 2-vuotias lapsi.

🧠 Kuten ihmisillä, myös koirilla on tunteita ja vastaavia hormoneja ja kemiallisia muutoksia aivoissa. Koirat kokevat kuitenkin enimmäkseen yksinkertaisia tunteita, kuten pelkoa, jännitystä tai kiintymystä.

🎨 Näkevätkö koirat todella vain mustavalkoisena? Tämä ei ole täysin totta. Vaikka koirat eivät näe täsmälleen samassa värissä kuin me ihmiset, he näkevät varmasti paljon muutakin kuin vain mustaa ja valkoista. Koirat näkevät erilaisia värejä, ja erityisesti sinisen ja keltaisen sävyjen tulisi olla suhteellisen selkeitä karvaisille ystävillemme, kun taas jotkut vihreän ja punaisen sävyt voivat olla vaikea erottaa toisistaan.

👀 Pennut syntyvät kuuroina ja sokeina. Useimmat pennut avaavat silmänsä ja reagoivat ääniin noin kahden viikon kuluttua.

Loppusanat

Koiran mieli on hurjan mielenkiintoinen aihe, johon vaikuttaa moni asia, ja josta riittäisi vielä paljon kirjoitettavaa. Tässä kuitenkin tämän kirjoituksen merkittävimmät havaintomme aiheesta pähkinänkuoressa:

🥜 Kehonkieli ja äänet ovat tärkeässä roolissa koiran ja ihmisen kommunikoidessa keskenään.

🥜 Ravinnolla on merkitys myös koiran mieleen (Psst...tiesithän, että voit varata ajan eläinlääkärimme Hennan ruokintaneuvontaan jos kaipaat yksilöllistä neuvontaa koirasi ruokintaan)

🥜 Koira oppii parhaiten pentuna, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö myös iäkkäämmälle koiralle voisi opettaa yhtä jos toista uutta temppua.

Muista myös kärsivällisyys ja se, että koirat ovat kaikki omia upeita yksilöitään. Ota siis aikasi rauhassa tutustuaksesi uuteen ystävääsi. ❤️

Posted on

Koirat kautta aikain – historiakatsaus

Koiran historia, piirroskuva.

Koirat kautta aikain – historiakatsaus

Huhtikuun sisältöteemamme on katsaus koirien historiaan eli oi kyllä, koiranörttiys pääsee valloilleen. 🤓 Keskitymme tässä koiran lajina kehittymiseen, ja meille luontainen kulma on tarkastella koiran kehitystä ennen kaikkea ruokavalionäkökulmasta. Bon appétit!

“Kymmeniä tuhansia vuosia sitten, ennen internetiä, ennen teollista vallankumousta, kirjallisuutta ja matematiikkaa, pronssia ja rautaa, aikaiset ihmiset muodostivat yllättävän kumppanuuden toisen eläimen kanssa: harmaasuden. Näiden kahden lajin kohtalot kietoutuivat yhteen. Susien kehot ja luonteet muuttuivat. Niiden kallot, hampaat ja tassut kutistuivat. Korvat lupsahtivat. Niille kehittyi nöyrä asenne, vähemmän pelottava ja vähemmän pelokas. Ne oppivat lukemaan ihmiskasvojen monimutkaisia ilmeitä. Niistä tuli koiria.” Ed Yong, the Atlantic

Koiran evoluutio

Tarkkaa aikaa ja paikkaa kesykoiran synnylle ei ole löydetty – kehityskaaren arvellaan tapahtuneen eri maanosissa samanaikaisesti. DNA-löydökset paikantavat ensimmäiset koirat 10-15 000 vuoden päähän Lähi-itään ja Kaakkois-Aasiaan, mutta koirafossiileja on löytynyt Siperiasta jopa yli 30 000 vuoden takaa.

Koirat kesyyntyivät ja kehittyivät susista norkoilemalla ihmisasutusten ympärillä helpon saaliin eli ruoantähteiden toivossa. Muutos ajoittuu maanviljelyn aikakauden alkuun, jolloin ihmiset asettuivat aloilleen ja alkoivat viljellä viljaa.

On toki myös mahdollista, että ihmiset ottivat sudenpentuja lemmikeikseen, mutta vallitseva ymmärrys on että ravinto oli pääsyy sille, että susista kesyyntyi koira.

Samalla kun sudesta kesyyntyvän koiran käytös muuttui metsästäjästä kerjäilijäksi (😉) ja sen ruokavalio muuttui villilihasta ruoantähteisiin, mukautui myös sen ruoansulatusjärjestelmä.

Susi, piirroskuva.
Susi on koirien esi-isä, mutta siitä on tultu pitkälle.

Ruoansulatusjärjestelmä

Lajin evoluution tuoksinassa koirien geeneissä on tapahtunut mutaatioita, jotka mahdollistavat kasviperäisten ravintoaineiden tehokkaan hyödyntämisen. Tämä on yksi keskeinen koiran sudesta erottava tekijä. Koira pystyy esimerkiksi sulattamaan tärkkelystä viisi kertaa paremmin kuin susi.

Koiran kehittyessä ihmisten ja heidän ruokavalionsa rinnalla, geenien toiminnan ja aineenvaihdunnan muutokset johtivat myös niiden ravintotarpeiden mukautumiseen.

Koira luetaan tänä päivänä ruoansulatusfysiologiansa osalta sekasyöjäksi (omnivore), tai joidenkin tulkintojen mukaan "valikoivaksi lihansyöjäksi” (facultative carnivore). Määritelmät tarkoittavat, että koira kykenee hyödyntämään ruokavaliossaan sekä eläinperäisiä että kasvikunnan tuotteita.

Sekasyöjyys näkyy myös koiran suolistossa: koiralla on kehonsa pituuteen nähden pidempi suolisto kuin yksinomaan lihansyöjillä, kuten kissoilla. Vertailun vuoksi, yksinomaan kasvissyöjillä, kuten lehmillä, suoliston pituus on suhteessa vieläkin pidempi. Pidempi suolisto mahdollistaa ravintoaineiden tehokkaamman käsittelyn/(ja) sulatuksen.

Koiran hammaskalusto

Jos jatketaan koiran ja sen esi-isä suden keskinäistä vertailua siirtyen suuhun, koiralla ja sudella on molemmilla sama määrä hampaita: 42. Siinä missä suden kulmahampaat voivat olla jopa viiden sentin mittaiset, koiralle saalistamiseen käytetty hampaisto ei ole ollut yhtä tärkeää ja ne ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet huomattavasti pienemmiksi.

Koirien jalostaminen

Yhteisen historiansa aikana ihmiset alkoivat jalostaa koiria erilaisiin käyttötarkoituksiin. Koirista tuli vahteja, metsästyskumppaneita, paimenia, seurakoiria. Vanhimmat koirarodut kuten basenji (Kongo), saluki (Lähi-itä) ja chow chow (Kiina) ovat peräisin vuosituhansien takaa.

Koirien jalostaminen ja erilaisten rotujen kehittäminen on vaikuttanut myös koirien ravitsemuksellisiin tarpeisiin ja ruoansulatusfysiologiaan. Tässä pari esimerkkiä:

  • Koirien energiantarve riippuu suhteellisesti koiran koosta, ja eroja energiankulutuksessa on havaittu myös rotujen välillä.
  • Ruoansulatuskanavan osuus koiran painosta on suhteellisesti suurempi pienillä kuin suurilla koirilla. Suoliston toiminnoissa, kuten veden ja elektrolyyttien imeytymisessä on havaittu kokoon liittyviä eroja, mitkä altistavat pienet koirat ummetukselle ja suuret koirat löysälle ulosteelle.
  • Joillain roduilla geenimuunnokset altistavat tietyille terveysongelmille, joita voi osin ehkäistä oikeanlaisella ravitsemuksella. Esimerkkinä vaikkapa tietyt aineenvaihdunnalliset virtsakivet, kuparinkertymäsairaudet ja sinkin imeytymishäiriöön liittyvä ihotulehdus.
  • Jalostuksen haittapuolena rotuihin on muodostunut myös ei-toivottuja ominaisuuksia kuten perinnöllisiä sairauksia.

Rotujärjestöt ja vastuulliset kasvattajat pyrkivät omalla toiminnallaan kehittämään rotukannoista kestäviä, terveitä ja rotumääritelmän mukaisia.

Koiran ottamista harkitsevien onkin tärkeää nähdä vaivaa oikean rodun ja oikean koirayksilön löytämiseen. Perehtyä kannattaa ainakin seuraaviin asioihin:

  • Millaisen koirakumppanin haluaisit? Luonteeltaan, kooltaan, ominaisuuksiltaan?
  • Kuinka paljon olet valmis panostamaan koiran kouluttamiseen, hoitoon ja harrastuksiin?
  • Mitä perinnöllisiä sairauksia rodussa esiintyy?
  • Miten kasvattaja on huolehtinut pentueen terveydestä?
  • Onko pentueen vanhemmille tehty rotujärjestön suositusten mukaiset terveystutkimukset?
Tiine koira syö, piirroskuva.
Vastuulliset kasvattajat pyrkivät omalla toiminnallaan kehittämään rotukannoista kestäviä.

Historiallisesti merkittäviä koirahetkiä ja -hahmoja

Olemme kaikki varmasti kuulleet sanonnan “koira on ihmisen paras ystävä” - eikä syyttä. Halusimmekin nostaa pari koskettavaa tarinaa historian kirjoista koirien lojaalisuudesta meitä ihmisiä kohtaan.

Ensimmäisenä esittelyssä Barry.

Sveitsiläisen bernhardinkoiran Barryn tarina perustuu 1800-luvulle. Barryn arvioidaan pelastaneen nelisenkymmentä ihmistä sveitsiläisillä alpeilla muun muassa lumivyöryiltä kaivamalla ihmisiä esiin ja vetämällä heidät turvaan. Ehkä Barryn tunnetuin pelastusoperaatio on, kun hänen kerrotaan pelastaneen nuoren pojan, jonka hän löysi jääluolasta. Kertomusten mukaan Barry nuoli poikaa tunnin, jotta hän lämpeäisi ja kantoi sitten pojan selässään sairaalaan.

Edinburghiin ikuistettu uskollinen Bobby.

Tiesitkö, että Edinburghissa on patsas Bobby-koirasta, joka vartioi isäntänsä Johnnyn hautaa 14 vuoden ajan Greyfriarsin hautausmaalla? Johnny ja Bobby olivat erottamaton kaksikko Edinburghin kaduilla Johnnyn työskennellessä yövahtina. Johnnyn menehtyessä vuonna 1858 Bobby kieltäytyi lähtemästä pois hänen haudalta jopa kamalimmissa sääoloissa. Loppujen lopuksi Bobbylle rakennettiin hautausmaalle oma suoja ja hän sai jäädä hautausmaalle omaan kuolemaansa asti vuoteen 1872. Bobbyn hautakiveen on kaiverrettu teksti “Let his loyalty and devotion be a lesson to us all”.

Hachikō odotti joka päivä omistajaansa.

Bobby ei ole ainoa koira, joka on uskollisesti pysynyt omistajansa rinnalla tai odottanut omistajaansa hänen kuoltuaan. Moni onkin saattanut nähdä elokuvan Hachikōsta, mutta tiesitkö, että se perustuu tositarinaan? Japanissa vuonna 1923 syntyneellä akita-rotuisella Hachikōlla oli omistajansa kanssa jokapäiväinen rutiini: Hachikōn omistajan Uenon lähtiessä töihin Hachikō jäi Shibuyan juna-asemalle odottamaan omistajansa paluuta. Eräänä päivänä vuonna 1925 Ueno ei kuitenkaan palannut juna-asemalle, sillä hän menehtyi yllättäen. Hachikōlla ei tietenkään ollut asiasta harmaintakaan aavistusta, ja hän odotti ja etsi juna-asemalla omistajaansa joka päivä tuloksetta lähes kymmenen vuoden ajan kuolemaansa saakka 1935. Hachikō saikin lempinimekseen “Chūken” eli “uskollinen koira”.

Patsas Bobby-koirasta Edinburghissa.
Uskollisen Bobbyn patsas löytyy Edinburghista, Skotlannista.

Loppusanat

Koira lajina on kehittynyt ihmisen rinnalla, ja evoluutio on todella tehnyt niistä ihmisen parhaan ystävän. Koiran ja ihmisen välistä suhdetta on aina kuvannut kauniisti sana symbioosi: koiran alkuperäinen ruokavalio on ollut syödä sitä, mitä ihmiseltä jää yli. Evoluution kaaressa koiran ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt sen mukaiseksi.

Tämä havainto on tärkeä paitsi koiran ravitsemuksen myös koiran ympäristövaikutuksen kannalta:

  • Se vastaa kysymykseen siitä, mikä on koiran “lajinomainen ruokavalio”
  • Symbioottisessa suhteessa koira ei itsessään kuormittanut ympäristöä, mutta nykyaikana koiraan kohdistuva kuluttaminen aiheuttaa päästöjä. Siksi hiilitassunjäljellä on väliä!

“Dog history month” sai inspiraationsa upeista ja yhteiskunnallisesti tärkeistä teemakuukausista: helmikuun Black History Month sekä maaliskuun Women’s History Month. 💚

 

Lähteet:

Tohtori Alvarin SUURI opas koiran ruokintaan

https://www.science.org/content/article/diet-shaped-dog-domestication

https://www.theatlantic.com/science/archive/2016/06/the-origin-of-dogs/484976/

Posted on

Myytit ja koiranpennun ruokinta

Myytit ja koiranpennun ruokinta

Pentuaika voi sisältää epävarmuutta ruokintaan liittyen, eikä tämä päde vain ensimmäisen koiran omistajiin. Mielipiteitä ja näkemyksiä koiranpennun ruokintaan on monia ja usein tutkimustieto jää edellä mainittujen tassuihin. Alvar ratkoo eläinlääkäri Hennan kanssa 11 myyttiä koiranpennun ruokinnasta.

Myytti 1: Onko penturuoalla väliä?

Ihmisten kasvanut kiinnostus omaan ruokavalioon, raaka-aineisiin ja ravintopitoisuuksiin näkyy myös kiinnostuksena koiran ruokintaan. Silti usein kysytään, tarvitseeko pentu todella eri ruokaa vai eikö sille voisi syöttää samaa ruokaa kuin talouden vanhemmalle koirallekin.

Kasvuikäisen koiran ravintotarpeet eivät kuitenkaan ole samanlaiset kuin aikuisella koiralla.

Penturuoissa on runsaampi proteiinipitoisuus sekä oikeassa suhteessa energiaa ja luuston kasvuun tarvittavia mineraaleja. Hyvin koostetussa pennun täysravinnossa on huomioitu myös muut pennun erityistarpeet.

“Laadukas ravinto pentuajassa turvaa paitsi tasapainoisen kasvun myös tukee pennun kehitystä monin tavoin. Oikeat kuidut turvaavat suoliston bakteerikannan muodostumista ja vahvistavat suolilähtöistä immuniteettia. Rasvahapot, erityisesti EPA-DHA, tukevat pennun aivojen ja hermoston kehitystä”, kuulemme Alvarin eläinkääkäriltä Hennalta.

“Kannattaakin valita pennulle täysravinto, joka sisältää EPA-DHA:ta esimerkiksi kylmäpuristetusta lohiöljystä.”

Alvarin Nollapäästönappula resepteistä erityisesti 4 on suunniteltu pentujen tarpeisiin. Suurin ero näiden reseptien välillä on tuotteiden energia- ja rasvapitoisuudessa. Lue lisää Alvarin penturuoista täältä.

Koiranpennut tutkivat Alvar Pet pentuuspakkausta.
Alvarin Nollapäästönappuloista erityisesti 4 reseptiä suunniteltu pennuille

Myytti 2: Kuinka monta kertaa päivässä koiranpentua ruokitaan?

Koiranpennun ruokintakertojen määrää tulee tarkastella ja mukauttaa pennun kasvuvaiheiden mukaan.

Vastikään luovutettua pentua voi ruokkia 3-4 kertaa päivässä. "Suolisto voi paremmin ja pennun energiataso pysyy tasaisempana, kun se saa pieniä annoksia useammin," kertoo Henna.

“Pennun energiantarve on suuri, mutta mahalaukku yhä pieni. Liian suuri kerta-annos voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia."

Myytti 3: Kertooko ruokapussin kylki kuinka paljon pennun tulee syödä päivässä?

Ruoan annostelu pennulle kannattaa aloittaa ruoan valmistajan antaman annostelutaulukon mukaisesti. Näiden ohjeistus perustuu pennun laskennallisiin energian- ja ravintoaineiden tarpeisiin ja on siksi hyvä lähtökohta annostelulle.

Pennun energiantarve muuttuu kasvun aikana. Energiantarve on rodusta riippuen kiihkeimmillään 4-8 kuukauden iässä, jonka jälkeen se hiljalleen tasaantuu. Koiranpennun ruoan annostelumäärä on siis tarpeen tarkastaa noin kuukausittain, kasvuvaiheesta riippuen.

Huomaa kuitenkin, että annostelutaulukot ovat ohjeellisia. Tärkeintä on, että koira on vireä, turkki kiiltää ja paino on normaali.

Saat Alvarin pentureseptien mukana ohjeelliset annostelutaulukot kasvavan pennun tarpeisiin.

Beaglen pentu juoksee herkkupussi suussa.
Ruokinnan a ja o: vireä, kiiltävä turkki ja normaali paino

Myytti 4: Onko pulska pentu parempi kuin hoikka?

Eikö pennun olisi turvallisempi olla vähän pulska kuin liian hoikka? Väitteen taustalla piilee mielikuva siitä, että ylimääräinen massa suojaisi kolhuilta ja lisäravinto vyötäröllä tukisi kasvua.

“Jos koira on pentuna ylipainoinen, se tutkitusti altistaa taipumukselle kerryttää ylimääräistä painoa myös aikuisiällä. Pennun ylipaino myös asettaa kehittyvän luuston koetukselle ja voi siten vaarantaa tasapainoisen kehityksen”, Alvarin eläinlääkäri Henna kertoo. “Siksi on suositeltavaa, että kasvuiässä oleva koira olisi ennemmin hoikka kuin pullea.”

Nuorimmilla pennuilla on tyypillistä, että ruokailun jälkeen vatsa hieman pullottaa. Pikkupennun pömppömasusta ei kuitenkaan tule huolestua.

Koiran painonnousun ennaltaehkäisy on jo pentuna tärkeää. Lue koiran laihdutuksesta ja painonhallinnasta täältä.

Myytti 5: Onko kuivaruoan syöminen koiranpennusta tylsää?

Toki yksilölliset mieltymykset ohjaavat ruoan valintaa ja sitä mikä pennun mielestä on herkullista. Korkealaatuiset raaka-aineet ovat maukkaan ruoan lähtökohta. Kuivaruoan valmistusprosessissa käytetyt lämpötilat ja nappuloiden päällystys sekä ruoan oikeaoppinen säilytys vaikuttavat lopputulokseen maittavuudesta. Tietysti myös nappulakoko ja koostumus vaikuttavat tassuttelevan ruokakriitikon arvioon. Me Alvarilla maksimoimme kaikkien Nollapäästönappuloidemme reseptien maistuvuuden!

Haluatko vinkkejä nirson koiran ruokintaan? Lue lisää valikoivan koiran ruokinnasta täältä.

Koiranpennut, labradoodle, villakoira ja beagle, tutkivat Alvarin pentuuspakkausta.
Nollapäästönappulat tehdään korkealaatuisista raaka-aineista

Myytti 6: Pitääkö penturuokaa vaihdella?

Pentu voi hyvin syödä koko kasvuaikansa samaa, hyväksi havaittua ruokaa. Välttämätöntä tarvetta ruoan vaihtamiselle ei ole. Ruokailutottumusten kehittämiseksi on kuitenkin ihan hyvä ajatus tarjota kasvuaikana ajoittain eri koostumuksen omaavia ja hieman eri raaka-aineista valmistettuja ruokia, jotta niin pennun makutottumukset kuin suolistokin, sopeutuvat erilaisiin ruokiin.

Kaikki ruoan vaihdokset on syytä tehdä asteittain ja maltillisesti, niin että ruokavalion muutoksesta aiheutuvat mahavaivat vältetään.

“Ravitsemusnäkökulmasta ruokavalion vaihteluun ei ole syytä, sillä pentu saa tarpeisiinsa suunnitellusta täysravinnosta kaiken tarvitsemansa”, eläinlääkäri Henna huomauttaa.

Myytti 7: Mitä enemmän lihaa koiranruoassa sen parempiko?

Koirat tarvitsevat ravinnostaan oikean määrän energiaa ja kaikkia välttämättömiä ravintoaineita, kuten proteiinia, rasvahappoja ja mineraaleja. Ravitsemuksellisia tarpeita ei siis määritellä raaka-aineiden, kuten ”liha”, vaan ravintoaineiden, kuten proteiini, perusteella. Ravintoaineita saadaan erilaisista kasvi- ja eläinperäisistä lähteistä. Koiralle on mahdollista luoda tasapainoinen täyravinto myös ilman lihaa.

Usein koiran ruokinnasta puhuttaessa kuulee viittauksen koiran ja suden sukulaisuuteen ja siihen, että koira tarvitsisi ruoastaan ensisijaisesti runsaasti lihaa. Tieteellisen luokittelun mukaan, koira toki kuuluukin lahkoon ’carnivora’, eli petoeläimet ja koira ja susi molemmat kuuluvat koirien (canis) sukuun. Kuitenkin, sitten kesyyntymisensä, koiran aineenvaihdunta ja ravitsemukselliset tarpeet ovat muuttuneet huomattavasti sudesta. Eräs suurimmista muutoksista koiran geeneissä, on niiden suurempi kyky käsitellä ja hyödyntää hiilihydraatteja aineenvaihdunnassaan.

Lue lisää tieteellisiä perusteluja koiran kasvisperäisestä ruokinnasta täältä.

Mäyräkoiranpentu juoksee kakkapussien kanssa.
Kaikki koiranpennun ruoan vaihdokset on syytä tehdä maltillisesti

Myytti 8: Pitääkö koiranruoan olla viljatonta?

Toisin kuin nykyisistä koiranruokatrendeistä ehkä saa käsityksen, viljattomuus sinänsä ei ole itseisarvo koiranruoassa. Tärkeintä on, että ruoka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet oikeassa tasapainossa ja on valmistettu laadukkaista, hyvin sulavista raaka-aineista.

Energiaa tuova hiilihydraatti koiranruoassa on yleisimmin esimerkiksi viljoista tai perunoista saatava tärkkelys, jota koira voi tehokkaasti käyttää energianlähteenä. Syötynä tärkkelys pilkkoutuu ja imeytyy suolistosta glukoosina. Glukoosia sekä sen lyhytaikaisia varastomuotoja, lihasten ja maksan glykogeenia, käytetään erityisesti nopeana energiana.

Jokainen koira on kuitenkin yksilö, ja mikäli yksittäiselle koiralle eivät tietyt viljat syystä tai toisesta sovi, voi ne hyvin jättää ruokavaliosta pois.

Alvarin Nollapäästönappuloissa käytetään hiilihydraatin lähteenä muun muassa ympäristöystävällistä pohjoismaista perunaa ja kauraa. Viljattomissa resepteissämme juuri peruna toimii hiilihydraatin lähteenä (voit suosituskoneessa sulkea pois viljaa sisältävät reseptit teille annettavasta yksilöllisestä suosituksesta). Tiesitkö, että kaikki Hukkaherkkumme ovat myös viljattomia?

Myytti 9: Tuleeko koiranpennun ruoka vaihtaa iän mukaan?

Pennun ruokinnassa väliä on muullakin kuin iällä. Koiran aikuiskoko määrittää sen kasvuajan erityistarpeita.

“Varsinkin isoimpien rotujen kohdalla pentuaikaisella ruokinnalla on tärkeä merkitys jopa tulevan terveyden kannalta”, kertoo eläinlääkäri Henna. Hänen mukaansa kasvuhäiriöissä on tavallisesti taustalla geneettinen alttius, mutta ruokinnalla on mahdollista tukea tasapainoista kasvua.

Pennun aikuiskoko määrittää energiatarpeen. Henna suosittelee syöttämään penturuokaa kasvuajan loppuun asti. Pienet koirat saavuttavat aikuiskoon jo noin kymmenen kuukauden iässä ja suurimmat vasta lähes parivuotiaana. Lihaksiston vankistuminen jatkuu vielä tämänkin jälkeen.

Labradoodlen pentu tutkii Alvarin pentuuspakkausta.
Nollapäästönappuloissa on kaikki tarvittavat ravintoaineet

Myytti 10: Milloin penturuoka tulee vaihtaa aikuisen koiran ruokaan?

Aikuiselle koiralle tarkoitettuun ruokaan voi vaihtaa, kun pentu on saavuttanut luuston kasvun osalta aikuiskoon eikä tarvitse enää lisäenergiaa kasvuun. Pennun lihaksisto toki usein kehittyy vielä huomattavasti.

Aikuisen koiran ruokaan siirtyminen on hyvä hetki tarkistaa nuoren koiran ruokinnalliset tarpeet ja valita juuri sopiva ruoka tukemaan sen yksilöllisiä tarpeita. Esimerkiksi pienikokoisille vilkkaille koirille penturuoat voivat energiapitoisuutensa ja ravintoainekoostumuksensa puolesta sopia myös aikuisemmalla iällä, kunhan annostelu mukautetaan koiran yksilöllistä aktiivisuutta ja tarpeita vastaavaksi kasvuajan lopussa.

Mietityttääkö siirtymä penturuoasta aikuisen ruokaan? Voit varata ilmaisen Alvarin ravitsemusneuvonnan täältä. Voit myös suunnata suosituskoneeseemme, niin saatte nuorelle koirallenne yksilöllisen ruokintasuosituksen!

Myytti 11: Kuinka paljon koiranpennulle voi antaa herkkuja?

Lisätyn ruoan ja herkkujen määrä tulee olla suositusten mukaan korkeintaan noin 10% pennun päivittäisestä energiansaannista. Tällöin ei yleensä ole tarvetta tarkastella ravintoaineiden saantia sen tarkemmin. Koulutusnameina pennulle voi hyvin käyttää myös päivittäisestä ruoka-annoksesta erotettuja nappuloita.

Alvarin Hukkaherkku Nugetti ja Fisu & Sipsi on suunniteltu erityisesti koulutuskäyttöön. Luunmalliset herkut saa helposti taitettua käsin pienempiin osiin.

Alvarin Hukkaherkku Muikku on terveellinen vaihtoehto herkutteluun, sillä pussi sisältää ainoastaan 100 % kuivattua muikunpäätä.

Alvarin märkäruokalisukkeet Maalaiskana ja Järvikala tuovat halutessa maittavuutta täysravinnon kylkeen ja toimivat sellaisenaan erilaisissa aktivointipeleissä.

Millaiset koulutusnamit ovat hyvät pennulle? Lue koulutusnameista täältä.

Alvarin pentuuspakkaus yläperspektiivista.
Räätälöi teidän pentuarkeen sopiva pentuuspakkaus suosituskoneessa

Haluatko lisää tietoa koiranpennun ruokinnasta?

Alvarin eläinlääkäri Henna on kirjoittanut koiranpennun ruokinnasta kattavan artikkelin. Artikkelissa käsitellään koiranpennun ruokintaan liittyviä perusasioita, joiden avulla uuden koiranomistajan on helpompi tehdä valintoja uuden perheenjäsenen ruokavalioon liittyen.

Jos haluat vielä enemmän tietoa koiran ruokintaan suuntaa Suureen koiran ruokintaoppaaseen. Opas perustuu tutkimustietoihin ja antaa tietoa koiran ruokintaan aina pennusta senioriin asti.